Sisällön tarjoaa Blogger.

Featured Slider

Gili Genting - kun turisti onkin nähtävyys

Olemme matkailleet aika paljon myös sellaisissa kohteissa, joihin ei turisteja aivan joka päivä eksy, kuten vaikkapa Lesothossa. Meitä on toisissa paikoissa katseltu pitkään ja tultu välillä uteliaina kyselemään asioita. Välillä on haluttu ottaa myös valokuvia meidän kanssamme. Silti sellaista vastaanottoa, jonka saimme Gili Gentingillä Star Clippersin risteilyn yhteydessä, ei ihan heti muistu mieleen. Meitä oli vastassa kokonainen koululuokka teinityttöjä, jotka olivat riemuissaan länkkärituristeista. He halusivat, että heistä otetaan kuvia ja halusivat myös ottaa selfieitä yhdessä meidän turistien kanssa. Kyllä siinä oli hymyt korvissa puolin ja toisin kaikilla!



Gili Genting on hyvin pieni paikka, eikä siellä (ainakaan vielä) käy paljon turisteja. Paikka on niin syrjäinen, ettei sinne ole aivan helppo päästä. Indonesiassa on myös otettava huomioon maan uskonnollisuus. Siinä missä Balilla hindulaisuus on pääuskonto ja näkyy vahvasti lähes joka kadun kulmassa, on islam kuitenkin Indonesiassa valtauskonto noin 80 % väestöstä ollessa muslimeita. Niinpä meidänkin laivamatkustajista moni koki rannalla pienoisen yllätyksen ollessaan vetämässä paitaa olan yli kirmatakseen mereen uimaan. Rannalla olikin vastassa kyltti, joka kielsi bikineissä uimisen. Missään muussa kohteessa vastaavaa kieltoa ei tullut reissulla vastaan, mutta tämä on asia, joka kannattaa Indonesiassa huomioida ja katsella hieman ympärilleen mikä on meininki ennen kuin juoksentelee ympäriinsä bikineissä.

Kuten kuvista saattaa huomata, sää ei varsinaisesti ollut meidän puolellamme Gili Gentingillä. Taivas näytti tummalta. Star Clippersin sporttitiimi oli rannalla sup-lautoineen ja kajakkeineen, mutta me päätimme käydä tutustumassa hieman siihen miltä itse kylä näyttäisi. Jo etukäteen laivalla meille turisteille oli kerrottu, että mitään erityistä nähtävää emme saarelta löytäisi, vaan vastassa olisi hieno ranta ja todellinen aito indonesialainen kylä ilman mitään turistista toimintaa. Se piti harvinaisen hyvin paikkansa. Kävelimme kapeaa "kylänraittia", jossa ei autoja kulkenut. Sen sijaan skoottereilla ajelevat paikalliset hymyilivät ja moikkailivat meille iloisesti.



Mitään ihmeellistä nähtävää Gili Gentingiltä ei tosiaan löytynyt, enkä ehkä ihan ensimmäisenä lähtisi sitä omatoimimatkailijalle pysähdyspaikaksi suosittelemaan ellei sitten etsi jotain todella autenttista kokemusta paikasta, jossa saa olla ainoa turisti. Kotieläimet vaeltelivat rannalla ja tiellä vapaasti ja tunnelma oli käsinkosketeltavan leppoisa, lähestyvää myrskyä lukuunottamatta.



Alla näette Gili Gentingin kylänraitin suurimman elintarvikemyymälän.



Turismin ja palveluiden lisäksi myös jätehuolto loisti poissaolollaan. Ennen matkaa luin paljon ikäviä kokemuksia etenkin Balin likaisista rannoista ja snorklatessa vastaan tulevista muoviroskista. Gili Gentingin ranta oli siisti, mutta tässä "ojassa" kelluvat roskat todistivat sitä, että lajittelu ja jätehuolto eivät varsinaisesti ole ihan vielä tälle saarelle rantautuneet.


Vaikkei tässä pikkuruisessa kylässä juuri mitään erityistä nähtävää ollutkaan, jouduimme silti ukkosen jyrähtelyn kuullessamme kääntymään harmittavan nopeasti takaisin sille rannalle, jonne olimme pelastusveneellä (eli tenderillä) rantautuneet. Kun pääsimme rannalle, laivaan palaava vene oli jo lähes täynnä myrskyä pakoon pyrkiviä turisteja. Ehdimme vielä kyytiin ja onneksi niin. Aallokko oli jo voimakasta ja vene keikkui melkoisesti.



 
Kun tenderi vihdoin oli Star Clipperin kyljessä, alkoi jännittävin osuus. Tenderi parkkeerataan laivan kylkeen kiinnitettyjen portaiden viereen. Kun aallokko on voimakasta ja sekä rappuset että tenderi keikkuu aaltojen voimasta, ei veneestä laivaan siirtyminen ole mikään aivan helppo juttu. Välillä tenderin ja laivan väliin muodostuu puolen metrin kuilu. Jokainen matkustaja kuitenkin saatettiin henkilökunnan avustamana kunnialla takaisin laivaan. Juuri kun astelimme jo kohti hyttiämme sade alkoi piiskata voimalla laivan kylkiin. Tässä vaiheessa ruokasaliin katettu lounas tuntui ehkä maailman houkuttelevimmalta asialta.

Gili Gentingin ranta olisi ollut todella ihana aurinkoisena päivänä. Valitettavasti säähän ei kuitenkaan voi vaikuttaa. Indonesia on tavallisesti sään puolesta hyvä kohde loppukeväästä ja kesällä. Sadekauden pitäisi loppua huhtikuussa. Nyt se oli kuulema jatkunut kuitenkin jo epätavallisen kauan. Onneksi olimme kuitenkin ehtineet rannasta pois sateen tieltä. Tämän myrskyn jälkeen sää suosi meitä reissulla huomattavasti paremmin ja saimme nauttia auringosta riittämiin!

Huom! Blogi tulee muuttamaan lähiaikoina bloggerista wordpress-alustalle. Jos olet ryhtynyt seuraajaksi bloggerin lukijapaneelin kautta jo ennen kuin blogin osoite oli vaihdavapaalle.fi, et ehkä saa enää ilmoitusta uusista postauksista. Suosittelen tässä tapauksessa päivittämään blogin uudelleen lukulistalle tai seuraamaan blogia jotain muuta kanavaa pitkin.


Risteilimme yhteistyössä Star Clippersin kanssa.

Pysy mukana:

Millainen on risteily Star Clippersin purjelaivalla

Jos luit edellisen postauksen, tiedätkin jo, ettei rakkautemme Star Clippersin purjelaivaa kohtaan roihahtanut täyteen liekkiinsä aivan ensiaskelmilla laivan kannella. Se vaati vuorokauden herättelyä, mutta kun liekki oli päässyt täyteen mittaansa, se paloikin voimakkaana koko loppuristeilyn. Meillä oli aivan valtavan hauska viikon risteily ja voisimme lähteä koska tahansa uudelleen risteilemään Star Clippersin millä tahansa kolmesta purjelaivasta. Tämä risteilymuoto on erilainen. Se on intiimimpi ja ekslusiivisempi. Siitä puuttuu turha hienostelu, mutta matkustajia hemmotellaan kuitenkin palveluilla mukavasti. Parasta on pieni määrä matkustajia ja erikoiset kohteet.

Indonesia kohteena ei herättänyt meissä etukäteen mitään äärimmäistä kiinnostusta, vaan ehkä enemmän odotusta sellaisesta mukavasta Aasian rantalomailusta. Siksi pääsimmekin parissa satamassa yllättymään todella positiivisesti. Indonesia on uusi risteilykohde Star Clippersille, eikä siellä käy monia muitakaan kansainvälisiä risteilijöitä. Satamat ovat niin pieniä, ettei niihin ole suurilla risteilyaluksilla mitään asiaa. Balin lähtö- ja päätesatamaa lukuunottamatta yhteenkään kohteeseen ei päässyt suoraan Star Clipperillä, vaan kaikkiin kohteisiin siirryttiin laivan pelastusveneillä eli tendereillä. Jotain "satamien" koosta kertoo se, että monessa kohteessa oli "wet landing" eli laskeuduimme pelastusveneestä suoraan varpaisillaan rantaveteen. Eräässä kohteessa emme ainoastaan me turistit olleet kuvaamassa paikallisten elämää, vaan kyseessä oli niin pieni ja harvinainen matkustuskohde, että myös paikalliset olivat tulleet kuvaamaan meitä. Jos tälläiset eivät ole erityisiä risteilykokemuksia, en tiedä mitkä sitten olisivat.





Star Clipper = laiva, jolla olimme
Star Clippers = varustamo, jonka muut laivat ovat Star Flyer ja Royal Clipper

Star Clippersillä risteilyohjelma on erilaista


Ensimmäisen kokonaisen päivän aikana tuntui, että aikaa on laivalla vaikka kuinka paljon, koska oli meripäivä. Kun se oli ohitse aikaa tuntuikin olevan yhtäkkiä liian vähän. Aika ei todellakaan käynyt pitkäksi. Viikko kului risteillessä todella nopeasti. Olisimme mielellämme risteilleet Star Clipperillä pidempäänkin. Kymmenen päivää olisi voinut olla aika ihanteellinen risteilyn pituus, mutta viikko tuntuu olevan tavallinen kesto lähes jokaisella varustamolla. Indonesiassa tosin olisi helppo pidentää risteilyä kahden viikon pituiseksi, koska Star Clipper risteilee vuorotellen itäistä ja läntistä reittiä. Pari viikkoa olisi kulunut tuolla siivillä. Tai siis purjeilla.

Star Clipperillä ei ole teatteria. Siellä ei ole vesiliukumäkiä, eikä surffisimulaattoreita. Silti laivalla on paljon ohjelmaa. Muutamakymmenpäinen henkilökunta saa järjestettyä jos jonkinlaisia esityksiä. Emme voi sanoa, että ne olisivat olleet parhaita ikinä, mutta kaikilla oli hauskaa ja se on aina pääasia. Iltaisin keräännyimme kannelle baariin, erilaisia esityksiä katselemaan ja tanssimaan. Aamuisin ja päivällä oli mahdollista osallistua ohjattuun jumppaan, kuunnella meriaiheisia luentoja, osallistua elämäntapavalmennukseen tai esimerkiksi kiivetä mastoon, kuten me teimme. Aikaa ei ollut kaikkeen, koska joka päivä ensimmäistä päivää lukuunottamatta piti myös käydä tutustumassa johonkin uuteen kohteeseen.

Kuten muiltakin varustamoilta, myös Star Clippersiltä pystyi ostamaan retkiä kohteisiin. Osassa paikoista retket saattoivat alkaa jo ennen varsinaista maihin nousua ja retkelle lähtijät jätettiin eri paikkaan. Pienellä risteilijällä kaikki tuntui olevan mahdollista. Me emme osallistuneet varustamon järjestämille retkille, mutta suurin osa matkustajista tuntui olevan niihin tyytyväisiä ja osallistui viikon aikana useammallekin retkelle. 








Vain yksi ruokasali ja vapaa pukeutuminen


Star Clipperillä oli aivan valtavan hyvät ruoat. Kaikki mitä tarjoilijat eteemme kantoivat tai mitä itse kiikutimme lautasilla buffetista, oli todella hyvää. Jälkiruokia lukuunottamatta. Ne eivät olleet meidän makuumme, eikä oikein kukaan muukaan tuntunut pitävän niistä. Mutta ruoat - ne olivat ihan kympin arvoisia. Aamupala oli runsas ja se tarjoiltiin päivittäin hieman vaihtuvassa buffet -muodossa. Sen lisäksi saattoi tilata munakkaan ja luonnollisesti kahvi ja tee tarjoiltiin pöytiin. Myös lounas oli buffet ja se oli joka päivä eri maan teemalla. Viikon aikana nautimme niin italialaista, kiinalaista kuin monen muunkin maalaista lounasta. Ennen illallista oli vielä välipala, joka katettiin kannelle ja siihen sisältyi aina hedelmiä, jotain pientä lämmintä, täytettyjä leipiä sekä valikoima herkkuja. Tähän väliin voitaneen todeta, että ne 1,5 kiloa, jotka laihdutin ennen matkaa, olivat mystisesti palanneet, kun kävin kotona loman päätteeksi vaa'alla.

Illallismenu vaihtui joka ilta ja oli 3-5 ruokalajin illallinen riippuen siitä kuinka monta alkupalaa halusi syödä. Toki kukaan ei varmasti olisi kieltänyt ottamasta myös kahta pääruokaa, mutta annokset olivat suhteellisen isoja, joten jaksaminen olisi tullut nopeasti vastaan. Illallinen alkoi joka päivä puoli kahdeksalta ja kesti kymmeneen. Mitään sen tarkempaa aikaa tai kattausta ei kuitenkaan ollut, kaikki tulivat tuon aikavälin puitteissa silloin kuin halusivat. Illallinen oli myös sosiaalinen tapahtuma ja puhuimmekin viikon aikana englantia kenties enemmän kuin koko alkuvuoden aikana. Meidät sijoitettiin heti ensimmäisenä iltana meidän kanssa saman ikäisen englantilaisen pariskunnan kanssa samaan pöytään ja vietimmekin heidän kanssaan aikaa lähes joka ilta joko illallisella tai sen jälkeen.

Kahden hengen pöytiä oli vain kourallinen ja jos sellaisen halusi, piti paikalle saapua joko hyvin aikaisin tai hyvin myöhään. Meistä oli kuitenkin mukava tutustua uusiin ihmisiin ja söimme yhtä iltaa lukuunottamatta muiden matkustajien kanssa 4-8 hengen pöydissä. Tämä toki vaatii kohtalaista kielitaitoa ja voisi olla hieman hankalaa, jos englanti ei taipuisi. Siinä tapauksessa henkilökunta voisi varmasti järjestää jokaiselle illalle kahden hengen pöydän pyydettäessä. Muutamat pariskunnat näyttivätkin syövän joka ilta kahden kesken.

Aamuisin ja päivisin pukeutumiskoodia ei ole, vaan jokainen matkustaja syö juuri niissä vaatteissa, missä haluaa. On kuitenkin suotavaa kietaista päälleen hieman enemmän rihman kiertämää kuin pikku bikinit. Illalliselle miesten on toivottavaa laittaa pitkät housut ja hihallinen paita. Siihen ohjeistus pukeutumisen suhteen loppuukin. Osa matkustajista veti illalliselle hieman parempaa seppälää, osa pukeutui lähes arkisesti. Suurin osa naisista oli pukeutunut mekkoon tai hameeseen. Pikkutakkeja näkyi miehillä ainoastaan kapteenin illallisella toiseksi viimeisenä risteilyiltana, mutta silloinkin vain muutamalla. Samana iltana myös moni nainen veti ylleen hienoimman mukaansa ottamansa mekon. Pukeutumisesta ei kuitenkaan tarvitse missään tapauksessa stressata Star Clippersillä, vaan sen suhteen voi toimia aivan kuten itse parhaaksi näkee.





Star Clippersiä ei voi suositella jokaiselle


Ihan jokaiselle Star Clippersin risteily ei sovi. Laivan keinumisesta tuli edellisen postauksen kommentteihin useampia kyselyitä ja kyllä purjelaiva, vaikka iso onkin, keinuu enemmän kuin iso risteilijä. Meidän reitillä laiva keinui kahtena päivänä, mutta en tullut merisairaaksi, vaikka Alaskan risteilyllä jouduin turvautumaan pahoinvointilääkkeisiin. Keinumiseen on kuitenkin varauduttava, eikä risteily Star Clippersillä ole ehkä kaikkein paras valinta, jos tulee todella helposti merisairaaksi.

Jos kaipaat iltaisin upeita esityksiä tai paljon vaihtoehtoja ravintoloiden suhteen, kannattaa suunnata katseet suurten risteilijöiden suuntaan. Star Clippersillä loistaa poissaolollaan myös esimerkiksi huonepalvelu, jolla ruokaa voisi tilata hyttiin. Jos siis ajatuksena on nautiskella risteilyllä illallista, shampanjaa ja mansikoita omalla parvekkeella, kannattaa valita jokin toinen varustamo, ihan jo sen parvekkeen vuoksi, niitä ei Star Clippersillä ole. Purjelaivan hohto piilee aivan muualla.  

Star Clipper ei myöskään ole esteetön, eikä sitä voi suositella liikuntarajoitteisille. Laivassa on paljon portaita ja korkeita kynnyksiä, eikä ainoatakaan hissiä matkustajille. Laiva on täysi mahdottomuus pyörätuolin kanssa siinä missä isot risteilyalukset taas ovat todella helppoja ja hyviä matkustusmuotoja liikuntaesteisille, kuten Palmuaseman Sanna on aiheesta usein kirjoittanut.

Samalla risteilyllä meidän kanssamme tosin oli yli 80-vuotias pariskunta, jonka liikkuminen ei ollut kovin hyvää. He tiesivät, ettei laiva olisi heille helpoin mahdollinen, mutta siitä huolimatta he olivat halunneet palata juurikin Star Clippersin risteilylle sen tunnelman vuoksi. He eivät poistuneet laivasta kuin yhdelle kohdesaarelle, mutta nauttivat risteilystä ja maisemista muuten täysillä.








Lähes puolet palaavia matkustajia


Tällä risteilyllä, jolla me olimme, noin puolet matkustajista oli ollut jo aiemminkin Star Clippersillä. En ole kuullut muiden risteilyvarustamojen vastaavia lukuja, mutta uskon tämän olevan todella korkea prosentti. Etenkin kun tällä risteilyllä oli reilusta sadasta matkustajasta parisenkymmentä pressivieraita (me mukaan lukien), jotka olivat kaikki ensimmäistä kertaa Star Clippersillä. Korkea paluuprosentti kertoo suuresta asiakastyytyväisyydestä, eikä sitä tarvitse ihmetellä. Star Clippersin henkilökunta on asiansa osaavaa ja palvelu hyvää. Asiakkaiden odotukset ylitettiin mm. rannalla järjestettävillä maksuttomilla aktiviteeteilla ja grillilounaalla. Nämä ovat asioita, joita isot varustamot eivät voi tarjota asiakkailleen. Niistä lisää ja tarkemmin luvassa tulevissa postauksissa. Tässä vaiheessa me voimme kuitenkin erittäin hyvillä mielillä suositella Star Clippersiä purjelaivalla risteilyistä kiinnostuneille. Konsepti on tietääksemme uniikki ja kokemisen arvoinen.


Suomesta käsin helpoin tapa buukata itsensä Star Clippersin risteilylle on tehdä se Risteilykeskuksen kautta. Valittavana on Star Clippersin kohteita niin Euroopassa kuin Karibiallakin ja voi purjealuksen kyytiin lähteä ylittämään myös Atlantin tai kulkea Panaman kanavan läpi!


Risteilimme yhteistyössä Star Clippersin kanssa.

Pysy mukana:

Ensitunnelmia Star Clippersin risteilyltä

Haluan olla aivan rehellinen. Emme Tomin kanssa kumpikaan ihastuneet Star Clippersiin ensi hetkellä. Se näytti Balin Benoan satamassa jotenkin pienemmältä kuin olimme odottaneet. Purjeet laskettuina se näytti mastojen ja köysien muodostamalta sekasotkulta, eikä ankeahko satama auttanut asiaa. Sisällä meitä odotti kuvista tuttu, merihenkinen ja melko vanhahko sisustus. Paljon tummaa puuta ja tummansinistä. Ei mitään modernia tai raikasta. Hytti tuntui aiempiin risteilijöihin verrattuna pieneltä ja parvekkeen sijasta meillä oli vain pieni pyöreä ikkuna. Ulkokansilta löytyi jo parhaat päivänsä nähneet aurinkotuolit ja pienet uima-altaat. Tiedän meidän olevan jo melko vaativia risteilymatkustajia kahdeksan eri risteilyn kokemuksella ja väistämättä uutta laivaa vertaa aina aiempiin.

Vielä seuraavana aamunakaan emme aivan tunteneet olevamme Star Clippersillä kotonamme. Toimimme ohjatun aikataulun mukaisesti: Aamupalalle, pakolliseen turvallisuusharjoitukseen, kapteenin puhe, miehistön esittely jne. Oli meripäivä, joten laivasta poistumista ei ollut tiedossa. Päivä ehti jo iltapäivän puolelle, ennen kuin pääsimme kunnolla laivan keulaan ja siellä se sitten tapahtui. Ihan kunnollinen herääminen ja ihastus.

Seilasimme etummaiset purjeet ylhäällä. Tuuli sopivasti ja oli juuri niin lämmin kuin voi Indonesiassa iltapäivällä kuvitella olevan. Merellä ei kuitenkaan ollut ollenkaan liian kuuma. Kiipesimme varovasti laivan keulapuomille ja kohotimme katseet laivan purjeisiin. Huhhuh. Sitä tunnetta on vaikea kuvailla. Sekunneissa iski tajuntaan miksi ihmiset hurahtavat näihin laivoihin ja miksi tälläkin risteilyllä noin puolet matkustajista on jo vähintään toista kertaa Star Clippersin laivan kyydissä. Purjeet ylhäällä seilaava tall ship on nimittäin majesteettinen ja saa tuntemaan itsensä hyvin pieneksi. 








Jalat tutisten liikuimme varovasti keulaan kiinnitetylle verkolle makoilemaan. Suojaverkon alla oli vain tyrskyävät aallot, edessä aava meri ja takanamme uljas purjelaiva. Sillä hetkellä me molemmat olimme myytyjä. Yhteisessä ymmärryksessä tiesimme, että nämä ovat juuri niitä kokemuksia, joiden vuoksi todellakin kannattaa matkustaa maailman ääriin. Tämä oli myös sellainen kokemus, jota isoilla risteilyaluksilla ei pääse kokemaan. Käsittämätöntä oli myös, että saimme olla tuolla laivan keulassa aivan kahden kesken. Tämä on ehdottomasti pienen risteilijän etuja. Juuri sillä hetkellä kukaan muu laivan tämän hetkisistä 105:stä matkustajasta ei halunnut tulla sinne samaan paikkaan. Me kyllä tiesimme jo tuolla hetkellä, että tämä tulisi olemaan sellainen paikka, jossa tulemme viettämään risteilyn aikana vielä monta hetkeä!

Hetki yllä olevien selfieiden ottamisen jälkeen alkoi tuulla voimakkaasti ja kova saderintama lähestyi uhkaavasti. Kapteeni nousi kannelle ja ryhtyi käskyttämään laivan henkilökuntaa missä järjestyksessä mikäkin purje laskettaisiin. Jokainen matkustaja joka sattui sillä hetkellä olemaan laivan kannella, seurasi herkeämättä henkilökunnan toimintaa. Star Clippersillä ei ole teatteria, täällä näytökset ovat täysin erilaisia, mutta sitäkin kiinnostavampia.

Risteilyisäntä Peter kysyi kaikkien 105 matkustajan ollessa paikalla, että kuinka moni oli ollut aiemmin jollain risteilyllä. Melkein kaikki nostivat käden ylös. Sen jälkeen hän sanoi, että nyt on sopiva aika unohtaa kaikki, mitä olette oppineet aiemmista risteilyistä. Se on aivan totta. Yhtäläisyyksiä muihin risteilyihin toki on, mutta niin on eroavaisuuksiakin. Ei ole reilua verrata purjelaivaa perinteisiin risteilyaluksiin. Nämä ovat kaksi aivan eri asiaa, eikä näiltä voi odottaa samoja asioita. Se on kuitenkin ollut yhteistä kaikilla risteilyillä, että palvelu pelaa ja voi jestas täällä on hyvää ruokaa! 

Risteilemme yhteistyössä Star Clippersin kanssa. 
 
Risteily jatkuu ja niin jatkuvat postauksetkin. 

Pysy mukana: