Kesäinen New York

Kun on kovat ennakko-odotukset, on aina suuri riski myös pettyä. Niin minulle kävi tänä keväänä yhden paikan suhteen. Sen sijaan New Yorkin matkan suhteen minulla ei ollut mitään ennakko-odotuksia tai ne olivat oikeastaan hieman negatiiviset. Edellisen postauksen lukeneet tämän tietävätkin. Niinhän siinä sitten kävi, että kokemus oli odotettua huomattavasti positiivisempi ja maalaistyttö viihtyi tällä kerralla tuossa valtavassa kaupungissa ihan mainiosti. Syykin oli harvinaisen selvä: Kesä!

Aurinko ja lämpö tekee ihmeitä. Nyt sää todella suosi. Aurinko meni kolmen päivän aikana pilveen yhden kerran ja lämpötila oli lähes ympäri vuorokauden 20 asteen paremmalla puolella. Ensimmäisellä kerralla olin New Yorkissa 6,5 vuotta sitten. Oli vuodenvaihde ja Times Square vielä tavallistakin enemmän tukossa. Seuraavina päivinä kuljeskelimme Tomin kanssa pilvenpiirtäjien muodostamissa tuulitunneleissa ja kiskoimme talvitakin kauluksia korkeammalle. New Yorkissa on talvella todella kylmä. Toisella kerralla kaupungissa vieraillessamme oli kyllä kevät, mutta yhdeksän kuukauden maailmanympärimatkan jäljiltä ei enää niin jaksanut innostua tuosta kaupungista ja appivanhemmatkin olivat tuolla viimeisellä etapilla mukana matkassa. Nyt olimme Isossa Omenassa kaksin ja oli lämmin. Tämä kombo siihen ilmeisesti tarvittiin, että meikäläinenkin ihan pikkuisen ihastui.

New Yorkin Keskuspuisto ja aamuauringossa kimmeltävät pilvenpiirtäjät. Kaikki ovat valtavan korkeita, vaikka näyttävätkin pariin korkeimpaan verrattuna matalilta.

Lisää pilvenpiirtäjiä rakenteilla.

The Rockefeller Center. Tällä reissulla ei menty mihinkään torniin katselemaan New Yorkia yläilmoista.

Hotellin suhteenkin kävi loppujen lopuksi hyvin ja saimme kohtuullisella hinnalla viiden tähden hotellin juuri siltä sijainnilta kuin halusimmekin. Kirjoittelen myöhemmin, miten varata majoitus edullisesti New Yorkista.

Meillä oli tällä reissulla myös hyvin lyhyt lista sen suhteen, mitä olisi pakko tehdä tai nähdä, koska kaupunki oli jo ennestään tuttu. Saimme siis hortoilla pitkin kaupunkia ilman pitkää to do -listaa. Kaikki palikat olivat siis kohdallaan (vaikka JFK:n kentälläkään en ollut asiasta vielä kovin vakuuttunut) ja raskaista meno- ja paluumatkoista huolimatta vietimme ihan rennon kaupunkiloman. En olisi ikinä uskonut sanovani tätä, mutta voisin lähteä uudelleenkin pitkäksi viikonlopuksi New Yorkiin. Mutta vain kesällä. Talvella en mene sinne enää ikinä. (Never say never...)

Ei Times Squarelle

Tällä matkalla tajusin myös, että New Yorkissa ei todellakaan ole pakko mennä Times Squarelle, saatika viettää siellä aikaa. Kyseinen paikka on ikoninen, mutta samalla juuri se on jättänyt ehkä vastenmielisimmän kuvan kaupungista. Me kävimme Times Squarella ensimmäisen päivän aamuna ja se riitti minulle. Siellä oli aamulla kymmenen jälkeen jo ihan riittävästi porukkaa. Riittävästi siihen, että sieltä halusi nopeasti pois. Huomasin, että ärtymys kasvoi Times Squarella ja väheni sitä mukaa, kun se jäi taaksepäin meidän kävellessä Manhattania etelään ja katujen muuttuessa rauhallisemmiksi. Tomilla tälläistä ongelmaa väenpaljouden suhteen ei ole, joten hän jäi toisena iltana pariksi tunniksi yksin Times Squarelle pyörimään ja kuvailemaan, kun minä kurvasin hotellille. Hullunmylly Times Squarella on todellakin turistinähtävyys, mutta Times Square ei ole koko New York.

New Yorkin ratsupoliisit Times Squarella. Tämän lehmänhermoisempia hevosia on varmasti vaikea löytää.

Liikaa kaupustelijoita, ihmisiä ja mitälie hahmoja.

Times Square näyttää lähes ei-ruuhkaiselta, vaikka se ei totuus olekaan.

Tietyöt tekivät Times Squaresta vielä entistä ruuhkaisemman.

Times Square illalla.

Tuhkimoauto?

Legendaarinen Radio City.

Syy viihtymiseeni johtui varmasti sään ohella pitkälti myös siitä, että vietimme tällä matkalla paljon aikaa New Yorkin puistoissa (niistä teen ihan ikioman postauksen) ja väljemmillä alueilla. Pidän erityisesti Union Squaren alueesta ja Sohosta. Kun korkeat talot ympärillä alkavat ahdistaa, on hyvä suunnata Midtowniin, jossa rakennukset ovat matalia ja tuntuu, että ympärillä on enemmän tilaa hengittää. Olisin toivonut, että meillä olisi ollut enemmän aikaa ja olisimme ehtineet myös Manhattanin ulkopuolelle Coney Islandin rannalle ja Brooklyniin, mutta nämä kokemukset jäävät vielä odottamaan tulevia reissuja.

Madison Squarella ihmiset viettämässä lounastaukoa puistossa.

Union Squaren pohjoiskulmaa.

Union Square Market. Täällä oli myynnissä kaikenlaista Farmer's Market tyyppistä ostettavaa. Marjoja, vihanneksia, kasviksia ja jonkin verran muita ruokajuttuja.

Tyypillinen näköala ylöspäin pilvenpiirtäjien välissä.

Meille uusi tuttavuus, High Line. Puisto, joka kulkee korkeuksissa. Tästä lisää myöhemmin.

Jenkkilippuja liehuu siellä täällä.

 

Shoppailijan taivas

Yhdessä asiassa New York on mielestäni aina ollut ehdottomasti maailman paras ja se on shoppailu. Ei ole toista yhtä hyvää shoppailukaupunkia ja pakko myöntää, että tuota aktiviteettia tulee jonkin verran harrastettua matkoilla. Niinpä nytkin ohjelmassa oli tiettyjen merkkien (Desigual, Super Dry, Converse ja Tomilla NHL kauppa ym.) omat liikkeet ja sekä tietysti Century 21. Viimeksi mainittu on tavaratalo, joka myy merkkituotteita selvästi tavanomaista huokeampaan hintaan. Liike on sekava ja ruuhkainen, mutta hinnat niin hyvät, että tuota kaaosta kestää. Ja tulihan sieltä taas muutama löytö tehtyä. Kannattaisi ehdottomasti noudattaa Pingviinimatkojen ohjetta ja mennä paikalle aikaisin arki-aamuna. Me olimme paikalla lauantaina kuuden maissa ja kärsimme siitä rankasti. Jonotin sovituskoppiin varmaan puoli tuntia - tai ainakin se tuntui siltä, kun takana oli jo pitkä päivä ympäri helteisiä katuja.

Excuse me - pois tieltä

Oikeastaan ainoa asia, joka New Yorkissa, tai lähinnä sen asukkaissa alkoi muutaman päivän aikana ärsyttää, oli excusemeen hokeminen. Jos suomalainen kävelee kaupassa käytävää pitkin eteenpäin ja edessä on ihmisiä, hän: 

a) änkee ohi (ei niin kohteliasta tämäkään, mutta toimii)

b) odottaa, että ihmiset väistävät
c) kiertää paikan

d) pyytää anteeksi ja änkee / odottaa että ihmiset väistävät 

New Yorkissa hoetaan excusemeeta aina, jos joku on metriä lähempänä ja se tuntuu tarkoittavan yksinomaan "pois tieltä". Kun olet suurkaupungissa, olet jonkun tiellä about 98% ajastasi, joten se alkaa jo ärsyttämään. Muualla Amerikassa tätä kuulee toki myös, mutta se ei ärsytä samalla tavalla, kun sinua excusemetetaan vain pari kertaa päivässä. Century 21:ssä kävin läpi mekkoja yhdestä rekistä ja viereeni tuli myyjä, joka sanoi excuse me, väistin, ja niin myyjä vei puolet rekissä olevista mekoista pois. Siis niistä, joita olin juuri tutkimassa! Jäin huuli pyöreänä katsomaan sen myyjän perään. Muutenkin yllättävän monilla New Yorkilaisilla kassahenkilöillä tuntui olevan hiekkaa hiertävissä paikoissa, koska palvelu oli monessa paikassa tylyä. Asia, johon en ole yleensä Amerikassa tottunut, vaan päinvastoin.

Kaiken kaikkiaan juhannusreissu Nykiin oli oikein onnistunut ja paljon kivempi kuin uskalsin odottaa. Jos olette menossa New Yorkiin, menkää kesällä! Tunnelma kaupungissa on silloin ihan mahtava.

Pysy matkassa mukana:

Facebook | Bloglovin | Instagram