Sisällön tarjoaa Blogger.

Terveisiä Afrikasta

Voi Kruger kuinka hurmasitkaan meidät! Kerrottavaa on niin paljon ja kuvia vielä enemmän. Tällä onnettomalla, vanhalla miniläppärillä en kuitenkaan saa käytyä pahemmin kuvia läpi, joten juttua ja kuvia on lisää luvassa kunhan kotiudumme. Voin kuitenkin sanoa, että meidän neljä ja puoli päivää Krugerin kansallispuistossa olivat oikein onnistuneet. Uskomaton paikka! Tunsimme olevamme keskellä Avaran luonnon kuvauksia.







Tänään ylitimme rajan Swazimaan puolelle. Ajoimme ukkosmyrskyn, raekuurojen ja pilvien läpi vuorten yli. Välillä uhkasi jo hieman huolestuttaa, kun näkyvyys oli melko nollassa. Täällä sitä kuitenkin ollaan nyt Ezulwininlaaksossa ja huomenna suunnataan Mlilwanen luonnonsuojelualueelle. Katsotaan jos ehtisin päivitellä tänne jotain vielä matkan aikana, mutta se jää nähtäväksi. Meidän matkaohjelma on nimittäin hieman muokkautunut tässä matkan varrella. Reitille on ilmaantunut yksi uusi maa! Kiirettä siis pitää. Yritän päivitellä instagramia ahkerammin eli kurkkaahan sieltä @vaihdavapaalle.

p.s. Olettehan muistaneet käydä osallistumassa kamera-arvontaan! Aivan ihania (ja yllättäviä!) kommentteja sinne on tullut :)

KAMERA-ARVONTA (Sony A5100-järjestelmäkamera)


Minulla on ilo polkaista käyntiin odotettu kamera-arvonta. Kirjoitin edellisessä postauksessa, että sain testailla tätä Sonyn A5100-järjestelmäkameraa. Kamera ilahdutti keveydellään ja nopeudellaan. Tälläistä joka tilanteen kameraa olisi kätevää kuljettaa mukana vaikka aina, mutta minä jouduin palauttamaan testiyksilön. Sen sijaan joku teistä saa tälläisen 679 euron arvoisen kameran (runko + 16–50 mm:n tehokas zoom-objektiivi) ihan omaksi!





Aiemmassa postauksessa kerroinkin tykästyneeni kameraan. Esittelinkin jo hieman millaisia kuvia tällä, suuren kennon omaavalla Sony A5100:sella tulee, mutta tässä vielä muutamia marraskuun rajallisessa valossa otettuja kuvia karvaisista perheenjäsenistäni ja hieman muustakin. Nopealla hybridiautomaattitarkennuksella on käyttöä etenkin liikkuvia kohteita kuvatessa. Ja hei, kuvat saa siirrettyä kätevästi NFC- ja WiFi-yhteyksien avulla. Unohda ne piuhat!






Kameran kääntyvä näyttö auttaa kuvatessa erilaisia kuvakulmia.






Sitten siihen itse arvontaan!


Blogini on tänään vuoden ja kahden päivän ikäinen. En onnistunut aivan täydellisesti ajoittamaan tätä arvontapostausta blogin syntymäpäivään, koska viikko on ollut todella kiireinen. Mutta en nyt kovin pahasti mennyt ajassa ylikään. Tämä blogi aloitti Narulelu maailmalla nimellä (joka edelleen kummittelee matkassa joissain yhteyksissä) ja nyt ollaan Vaihdettu vapaalle, mutta sama meno jatkuu. Haluaisin kovasti tietää mikä postaus on vuoden aikana jäänyt parhaiten mieleesi. Jos mieleesi tulee heti joku tietty postaus, kerro se! Ellei mieleesi tule mitään, olen joko epäonnistunut tässä bloggailussa tai sitten saatoit juuri eksyä blogiini ensimmäistä tai ehkä vasta toista kertaa. Siinä tapauksessa joudut hieman surffailemaan blogissani osallistuaksesi. ;) Mutta on tuo palkinto kyllä pienen vaivan arvoinenkin!

Jaottelin jokin aika sitten matkapostaukset omalle sivulleen: Matkajutut maittain. Kurkkaa sieltä tai sivupalkissa olevista tunnisteista vanhoja juttuja ja kerro mikä oli blogin ensimmäisen vuoden paras tai mieleenpainunein postaus. Koirajutut löydät täältä ja jos villieläimet ovat mieleesi, niin klikkaa tänne.

Osallistu siis arvontaan kommentoimalla joko tänne blogin kommentteihin tai sitten blogin Facebook-sivuille mikä oli ensimmäisen blogivuoden mieleenpainunein juttu. Ja jos nyt oikein innostut, niin sen kun kommentoit vaikka molempiin. En minä kuitenkaan pysty yhdistelemään teidän bloggerin nimimerkkejä Facebookin oikeisiin nimiin. Arvontavaiheessa vedän ensin pitkää tikkua bloggerin ja FB:n välillä ja lopun hoitaa sitten random.org.

On tietysti mahtavaa, jos haluat liittyä samalla blogini lukijaksi joko täällä bloggerissa tai sitten blogin Facebook-sivujen kautta (postausten jakaminen erittäin sallittua!), mutta älä turhaan liity ellei blogini aihepiiri nappaa pätkääkään.

Arvonta-aika


Me lähdemme huomenna kauan odotetulle Etelä-Afrikan (ja Swazimaan) matkalle, joten aikaa osallistua arvontaan on matkamme ajan. Palaamme takaisin 1.12. ja se on viimeinen osallistumispäivä.

Julkaisen voittajan täällä blogissa joulukuun ensimmäisellä viikolla ja olen häneen myös suoraan yhteydessä. Jos kommentoit Facebookin kautta tai julkisella blogger-profiililla, jonka kautta löytyvät yhteystietosi, niin homma kunnossa, mutta anonyymilla profiililla kannattaa jättää myös se sähköpostiosoitekin, ettet sen vuoksi jää ilman palkintoa. :)

Tämä postaus on toteutettu yhteistyössä Sonyn kanssa ja palkinto toimitetaan voittajalle (Suomessa sijaitsevaan osoitteeseen) heidän toimesta.

Ei muuta kuin onnea arvontaan!


p.s. Murtovarkaat, älkää turhaan vaivautuko selvittämään osoitettamme lomamme aikana, koiramme jäävät kotihoitoon ;) 


Sony A5100 - lemmikkikuvaajan unelmakamera

Jokainen joka on kuvannut joskus koiria, tietää miten pirun nopeita ne ovat liikkeissään ja kuinka täynnä tärähtäneitä kuvia muistikortti on sen jälkeen. Minulla on tästä vuosien ja taas vuosien kokemus. Sen vuoksi en elätellyt mitään järjettömän suuria toiveita, kun sain pari viikkoa sitten Sonylta testiin uuden A5100 järjestelmäkameran. Välillä on kuitenkin kiva yllättyä positiivisesti. 






Olen suoraan sanottuna hieman laiska kuvaaja. Älkää käsittäkö väärin, rakastan kuvaamista ja otan paljon kuvia, mutta ne aukot ja suljinajat... On minulla niistä jonkinlainen käsitys ja osaan tarvittaessa säätää niitä, mutta kuvaan mielelläni kameran valmiilla asetuksilla. Minulle siis tärkeintä on, että kamera tekee suurimman työn ja omaksi ongelmakseni jää vain kuvan sommittelu. Jotenkin kuvittelen, että suurin osa kuvailijoista on kuuluu tähän samaan kategoriaan vai olenko aivan väärässä? Kuvausharrastajat ovat sitten tietenkin asia erikseen. Älkää siis odottako minulta mitään kovin teknistä selostusta. Sitä varten postauksen alusta ja lopusta löytyy linkki, josta selviää kaikki oleellinen.

Parin viimeisen viikon aikana ei kuvaussää täällä Etelä-Suomessa ole ollut varsinaisesti suotuisa. Päinvastoin. On ollut synkkää, harmaata ja taivaalta on satanut vettä ja jopa jättimäisiä lumihiutaleita. Ilman testauksessa ollutta kameraa, en olisi todennäköisesti ottanut kuvan kuvaa. Kun sitten eräänä päivänä karkasin töistä jo kolmelta ja syöksyin puoli neljän aikaan pihalle kuvaamaan koiria valon ollessa lähinnä kateissa, en oikeastaan uskonut saavani tallennettua muistikortille mitään julkaisukelpoista.





Huomaattehan tuon Yumia kohti lehtävän pienen "lumipallon". Kuinka suureksi bordercollien silmät voivatkaan suurentua. :D




Sony A5100 ominaisuuksiin kuuluu hybridiautomaattitarkennus, eikä se ole pelkkää sanahelinää. Räpsin näitä kuvia samalla, kun heittelin toisella kädellä lunta Yumille. Koirien kuvaus on välillä melkoista taiteilua, eikä puhettakaan, että siinä käytettäisiin jalustaa, vaan kamera heiluu mukana menossa. On siis todella tärkeää, ettei kamera ja objektiivi saa myöskään painaa liikaa. Paras kamerahan on se joka on mukana. Monta kuvaa on jäänyt vuosien varrella ottamatta, koska en ole jaksanut ottaa kameraa mukaan. A5100 on ihanan kevyt. Liiallisen painon vuoksi sitä ei ainakaan tule jätettyä kotiin, vaan se kulkee kevyesti mukana kaulalla tai käsilaukussa. 

Parin viikon aikana kamera kulki mukanani mm. hämärässä Murussa:




Halloween partyissa:



Ja viikonloppuna valoisan aikaan tietysti lenkeillä:







Tykästyin kamerassa erityisesti todella nopeaan tarkennukseen, keveyteen ja siihen, että sillä saa hämärässäkin hyviä kuvia. (Toki niitä tärähtäneitä kuvia poistelin nytkin muistikortilta, mutta mielestäni todella vähän ottaen huomioon miten vähävaloiset kuvauskelit kohdalleni osuivat.) Voin hyvillä mielin suositella A5100:sta pientä järkkäriä etsivälle, joka haluaa ottaa kuvia liikkuvista kohteista tai kuvailla hämärässä. Tietenkin kamera soveltuu erinomaisesti jokapäiväiseen kuvailuun ja matkoillekin. Minä tosin kaipaan reissussa yleensä enemmän zoomia, mutta eihän sekään ole mikään este. Tähän kameraan saa tietenkin ostettua myös zoom-objektiivin.

Paljon lisätietoa Sony A5100-kamerasta löydätte täältä.

Mutta arvaatteko mitä! Nyt seuraa se paras osuus. Nimittäin joku teistä saa itselleen Sony A5100-järjestelmäkameran! Saan arpoa lukijoilleni yhden tälläisen kameran, joka on mielestäni aivan mahtava juttu. Mutta malttakaa vielä hetki. Arvontapostaus on tulossa pian. :)


*Postaus toteutettu yhteistyössä Sonyn kanssa. Mielipiteeni kamerasta ovat kuitenkin täysin omiani.


Etelä-Afrikka ja Swazimaa kutsuu!

Ehdin jo hieman huolestua, etteikö matkakuume iske lainkaan. Tällä hetkellä aikaa reissuun lähtöön on enää reilu viikko! On tässä pieni lämpö jo päälle noussut. En silti todellakaan hahmota, että kahden viikon päästä  olemme kiertelemässä autolla ympäri kansallispuistoa, jossa on mahdollista nähdä kaikki Afrikan suurpedot ja paljon muuta. Vieläkin on majoituksia varailematta ja toissa päivänä vielä pohdittiin milloin mennään minnekin. Suunnitelmissa on edelleen hieman pelivaraa, mutta pääsääntöisesti voin sanoa reitin olevan nyt paketissa. Tässä se tulee!


1. Krugerin kansallispuisto


Kruger on kansallispuistojen klassikko. Se on yksi maailman suurimmista luonnonpuistoista ja siellä elää yhteensä 147 nisäkäslajia. Tämä on enemmän kuin missään muussa Afrikan puistossa. Puistossa risteilee kattava tieverkosto. Kruisailemme siellä vuokra-autollamme ja toivomme näkevämme mahdollisimman paljon eläimiä. Yövymme neljä yötä kansallispuiston leirintäalueilla jonkinlaisissa mökeissä. Matkaan Johannesburgista Krugeriin olemme varanneet pari päivää, koska käymme katsastamassa matkalla yhden maailman suurimmista kanjoneista - Blyde River Canyonin.

Kuviahan minulla ei tietenkään etukäteen näistä paikoista ole, joten lainasin kuvitukseksi Pixabaysta CC0 Public Domainilla varustettuja kuvia. Toivottavasti muutaman viikon päästä saatte ihastella meidän ottamia kuvia näistä upeista eläimistä!








2. Swazimaa


Krugerin jälkeen matkamme jatkuu kohti naapurimaata ja ylitämme rajan Swazimaan puolelle. Käymme esimerkiksi Mlilwane Wildlife Sanctuaryssa. Siellä pitäisi olla hyvät mahdollisuudet kuluttaa aikaa mm. virtahepoja katsellen. Swasimaassa olemme ainakin pari päivää. Tässä välissä suunnitelmamme ovat vielä hieman auki.





3. Pretoria


Toivomme, että jakarandapuut kukkivat kauniisti Etelä-Afrikan pääkaupungissa Pretoriassa meidän saapuessamme sinne. Tälle kaupungille suunnittelimme uhraavamme päivän tai pari.


4. Kapkaupunki & sen ympäristö


Matkamme viimeiset neljä päivää kulutamme yhdeksi maailman kauneimmaksi kaupungiksi väitetyssä Kapkaupungissa. Sekään ei tule kuitenkaan olemaan pelkkä kaupunkiloma, koska yhden päivän saa varmasti helposti kulutettua mm. Hyväntoivonniemellä pingviinejä (kyllä, pingviinejä ja leijonia samalla matkalla!) ihastellen ja pöytävuorelle retkeillein. Todennäköisesti ehdimme hieman shoppaillakin. :)






Matkalla ollaan kaksi ja puoli viikkoa. Uskon reissusta tulevan melko toiminnantäyteisen. Sitä voi todennäköisesti taas kerran palata kotiin lepäämään rankan loman jälkeen. ;)

Tälläiset suunnitelmat meillä! Miltäs kuulostaa? Vinkkejä saa ehdottomasti heitellä, jos lukijakunnasta löytyy näillä huudeilla matkailleita.


Tätä blogia ja matkaamme voit seurailla esim. blogin Facebook -sivujen kautta.


Puoli vuotta pakettiautossa Australian auringon alla

Yksi hyvin oleellinen osa matkailua on majoitus. Toiset matkailijat voi selvästi lukea reppureissaajiin, jotka yöpyvät hotelleissa, toiset taas valitsevat majoituspaikaksi hienoimmat hotellit, joku vuokraa asunnon ja toinen sohvasurffaa ilmaiseksi paikallisten kodeissa. Vuosien varrella sitä on tullut matkoilla majoituttua ties millaisissa paikoissa ja pidän itseäni melko mukautuvaisena. Samankin matkan aikana on tullut yövyttyä sekä viiden tähden hotellissa että halvimmassa mahdollisessa motellissa.

Vietimme vuoden 2010 syksystä vuoden 2011 kevääseen puoli vuotta Australiassa. Tämä siis Suomen vuodenaikoja noudattaen. Australiassa oli tuolloin kevät, kesä ja vihdoin hieman syksykin. Teimme samassa yhteydessä maailmanympärimatkan ja matkustimme ennen Australiaan menoa pari kuukautta arabimaissa ja Aasiassa. Australiasta lähdimme kotimatkalle Fidzin, USA:n ja Kanadan kautta. Olimme Australiassa Work & Holiday viisumilla, joka mahdollistaa maksimissaan vuoden mittaisen maassa oleskelun (turistiviisumilla maksimi oleskeluaika 3 kk). Skippasimme kuitenkin työosuuden ja nautimme lomailusta. Tämän mahdollisti ennen kaikkea säästäminen majoituksissa, koska matkabudjettimme oli valitettavan rajallinen. Esittelen nyt toisen hyödyntämästämme ilmaisesta ja hyvin edullisesta majoituksesta.




"Me ei sitten ainakaan missään pakettiautossa siellä asuta."


Kun suunnittelimme Australian puolivuotistamme lueskelin jotain blogia, jonka kirjoittajat olivat vuokranneet Ausseissa pakettiauton ja asuivat siinä. Sanoin Tomille, että tuohon me ei ainakaan lähdetä. Muutamaa kuukautta myöhemmin seisoimme Länsi-Australiassa, Perthissä, hostellin pihalla pakettiauton avaimet kädessä intoa puhkuen. Nimesimme valkoisen, liikkuvan kotimme Reinoksi ja suuntasimme retkeilyliikkeeseen varustelemaan uutta liikkuvaa nelivetoista kotiamme. Tästä on tänään päivälleen tasan neljä vuotta.

Ostimme auton takaosaan retkisängyt, makuualustat ja makuupussit. Auton mukana tuli jääkaappi ja hieman varusteita, kuten retkikeitin. Lisäksi ostimme astioita, paistinpannun, kattilan, säilytyslaatikot, retkituolit ja pöydän. Ennen kaikkea asennoiduimme elämään tulevat kuukaudet pakettiautossa.




Suomalaisesta koko ajatuskin kuulostaa hullulta. Australiassa pakettiautolla reissailu ja siinä asuminen ei ollut kovin ihmeellinen juttu. Maasta löytyy useita yrityksiäkin, jotka vuokraavat pakettiautoja retkeilykäyttöön. Tunnetuin on varmaan Wicked Campers. Me päädyimme kuitenkin ostamaan oman auton, koska se tuli näin pitkällä matkalla edullisemmaksi.

Australiassa on paljon paikkoja, joissa saa yöpyä autossa ilmaiseksi. Ostimme kirjan, johon koko maan tälläiset paikat oli merkitty. Ilmaisilla yöpymispaikoilla on vessat ja joskus jonkinlainen grilli, mutta ei muita palveluita. Rytmitimme yöpymisemme siten, että yövyimme suunnilleen joka toinen päivä leirintäalueella, jossa oli sähköä ja suihkut. Osa leirintäalueista oli todella hienoja, tasokkaita ja upealla paikalla. Osa taas todella rupuisia.





 
Joka toinen yö meni sitten ilmaisissa yöpymispaikoissa. Ostimme myös invertterin, jolla saimme ladattua auton tupakansytyttimen kautta esimerkiksi kameran akkua ja retkilamppua. Näiden avulla yövyimme toisinaan useitakin päiviä putkeen ilmaispaikoilla ja kävimme välillä uimahalleissa suihkussa ja altaissa polskimassa. Australiassa on uimahalleissa usein hienot ulkouima-altaat.

Käytännössä vietimme siis karavaanarielämää, mutta asuntoautoon verrattuna mukavuuksia oli rajallisesti. Pidän itseäni melko mukavuudenhaluisena ihmisenä, mutta kyllä sitä voi olla hyvin vähäänkin tyytyväinen. Emme kumpikaan viihdy oikein hostelleissa, samassa huoneessa ventovieraiden kanssa. Kaipaamme rauhaa ja omaa tilaa. Myöskään teltan pystyttäminen joka yöksi ei houkutellut ja siinä ne pari muuta edullisinta vaihtoehtoa sitten olivatkin.

Puolen vuoden aikana suhasimme pakullamme ympäri Australiaa noin 20000 kilometrin verran. Australian kuudesta osavaltiosta jäi siitäkin huolimatta kaksi kokonaan näkemättä. Tämä kuvastaa maan valtavaa kokoa. Välimatkat ovat uskomattoman pitkiä ja tiet suoria. Matkustaminen ja autossa majoittuminen oli toisinaan raskastakin, mutta ennen kaikkea äärimmäisen palkitsevaa. Vielä kuukausienkin maassa oleskelun jälkeen vastaan tuli aina toinen toistaan upeampia yllätyksiä, mutta niistä lisää myöhemmin.



Australiassa parasta on eläimet


Australiassa eläimet tulevat lähelle ja leirintäalueet ovat aivan mahtavia paikkoja nähdä eläimiä. Jos olisimme yöpyneet hostelleissa, motelleissa tai hotelleissa, meiltä olisi mennyt varmasti kymmeniä eläinkohtaamisia täysin ohi. Suomalaisen oli välillä ihan paikan päälläkin vaikea käsittää miten läheiseen kontaktiin Australiassa pääsee villien eläinten kanssa. Aamupalaa sai yleensä syödä pienempien tai suurempien papukaijojen kanssa ja illalla piemeän tultua seuraksi ilmaantuivat ruokaa kerjäävät kettukusut. 











Kukapa ei haluaisi pidellä orvoksi jäänyttä kengurunpoikasta sylissään. Australiassa leirintäalueilla törmää vaikka mihin kivaan!







Kansallispuistoissa tai ilmaispaikoissa olimme usein aivan luonnon keskellä, jossa kaivettiin retkikeittimet esiin ja elettiin todellista leirielämää.






Ajattele, että olet vapaa tekemään mitä haluat


Elimme vailla aikatauluja. Lähdimme aamulla liikkeelle ja ajoimme sinne mikä vaikutti mielenkiintoiselta paikalta. Koska meillä oli mahdollisuus yöpyä autossa, pystyimme ajamaan sellaisiakin pätkiä, joiden varrella ei majoitusta pahemmin ollut. Meidän ei myöskään tarvinnut tehdä mitään etukäteisvarauksia, vaan ajoimme vain sopivaksi katsomallemme leirintäalueelle ja yleensä tilaa oli aina. Meidän ei tarvinnut stressata aikatauluista. Pystyimme itse päättämään minne menemme ja milloin menemme. Emme olleet riippuvaisia bussi- tai juna-aikatauluista.

Koska olimme ostaneet nelivedon, ajelimme toisinaan myös paikkoihin, jonne ei olisi henkilöautolla ajettu.






Ajattele, että voit vain parkkeerata auton meren rantaan ja jäädä siihen auringonlaskuun ihastelemaan suurena pauhaavaa merta. Kun pimeys laskeutuu, voit kömpiä auton suojaan ja nukahtaa tuulen tuivertaessa.






Aina kaikki ei mene, kuten suunnittelee


Ei puolivuotinen rupeama pakettiautolla pelkkää iloa ja juhlaa ollut. Siinä vaiheessa, kun Reino levisi vain reilun viikon tuttavuuden jälkeen paikkaan, jota voisi sijaintinsa puolesta kutsua mörön perseeksi, oli vitsit vähissä.




Kaksi viikkoa ja noin 3000 euroa myöhemmin Reinossa oli jälleen uusi moottori. Matkakassamme oli kokenut melkoisen kolauksen. Samaan aikaan asuntomme vuokralainen Suomessa päätti vielä jättää vuokrat maksamatta.

Rahahuolet ja yllättävät kuluerät ovat pitkällä matkalla yksi asia, mutta muitakin yllätyksiä Australia tarjoili. Nimittän Australiassa ei ole aina lämmin! Etukäteisvalmistelu ja asioihin perehtyminen olisi tietenkin kova juttu, mutta suomineidolle oli ihan itsestäänselvää, että Australiassahan on aina kesäisin, ei edes lämmintä, vaan kuumaa. Voin kertoa, ettei muuten ole. Makuupussit ja lämpimät viltit eivät tuntuneet lämmittävän juuri lainkaan, kun ulkona oli vain 10 astetta lämmintä. Australiassa leirintäalueilla ei wc / suihkutiloja lämmitetä ikinä, vaan niissä on aina sama lämpötila kuin ulkona. Vaatteiden riisuminen ja suihkun kylmälle kaakelilattialle astuminen ei houkuttele, kun on jo valmiiksi jäässä ja maassa vallitsee suositus maksimissaan kolmen minuutin pituisista suihkuista. 

Yksi haasteellisin juttu minulle oli kuitenkin pimeys. Olen lapsesta asti pelännyt uskomattoman paljon pimeää. Ilmaisilla leiriytymispaikoilla ei nimittäin ollut valaistusta ja leirintäalueillakaan ei aina ollut valaistuksen suhteen hurraamista.Tähän kun vielä yhdistetään minikokoinen rakko ja usein pakottava tarve käydä öisinkin pissalla, olin muutamaan otteeseen kirjaimellisesti hätää kärsimässä.


Mitä maksoi?

Kaiken kaikkiaan Reinoon upposi rahaa ostohintoineen (4200 AUD) ja kaikkine korjauksineen sun muine kuluineen tasan 10000 australian dollaria eli noin 7000 euroa. Myydessämme sen, saimme siitä 4500 AUD. Reino oli meillä käytössä 169 päivää eli päivähinnaksi jäi noin 32,6 AUD, joka on tämän päivän kurssilla noin 23 euroa per päivä. Tuolla summalla ei saa Australiassa edes pienintä vuokra-autoa. Halvimmat campervanit (Wicked Campers) maksavat noin 60 dollarista ylöspäin vuorokaudelta, eivätkä ole nelivetoja. 




Lähtisin tälle matkalle koska tahansa uudelleen. Australia teki lähtemättömän vaikutuksen. Viidestäkymmenestä käydystä maasta, se kiilaa kirkkaasti ykköspaikalle. Harmi vain, että Australia on niin kaukana, ettei sinne oikein parin viikon lomalle viitsi lähteä. Toivottavasti vielä joskus tulee tilaisuus, että voisimme lähteä kiertämään Australiaa uudelleen vaikkapa kuukaudeksi tai kahdeksi.

Miten on, lähtisitkö Sinä pakettiautolla Australiaa kiertämään?

Seuraa blogia: