Kuivuutta ja kauneutta Aruballa

Olimme vakuuttuneita, että Aruba on paljon muutakin kuin suuri turistikylä. Kokemuksemme mukaan paras tapa tutustua matkakohteisiin on hypätä auton rattiin. Niinpä menimme hotellimme respaan kysymään mistä saamme vuokrattua auton. Kansainvälisesti tunnettujen vuokraamojen toimipisteet sijaitsivat lentokentän lähellä, eikä niihin soittaminen vienyt meitä eteenpäin autoasiassa. Onneksi respan mukava työntekijä kertoi paikallisesta vuokrafirmasta ja soittikin sinne puolestamme. Jonkin ajan kuluttua meitä odottelikin hotellin edessä jeeppi. Vihdoin pääsimme tutkimaan Arubaa hieman syvemmin.

Aruba on vain 30 kilometriä pitkä ja kahdeksan kilometriä leveä saari. Hieman huonommankaan kartanlukijan on siis vaikea eksyä siellä kovin pahasti. Suhtaudun luottavaisesti kartanlukutaitoihini, ohjeita vastaanottava kuski ei aina suhtaudu niihin aivan yhtä luottavaisesti. Suuntasimme kohti saaren toista päätä ja Arikokin kansallispuistoa. Liikennettä ei ollut erityisen paljoa ja saarella oli helppo ajella. Tuuli tuiversi tukkaa, kun huristelimme avojeepillä pitkin teitä.

Kuivan karu Arikokin kansallispuisto

Sademetsät löytyvät muilta Karibian saarilta, Aruballa vallitseva yleisilme on karun kuiva. Sellainen oli myös Arikokin kansallispuisto lukuunottamatta sitä reunustavaa kauniin turkoosia merta. Mitään WOW-fiiliksiä emme Arikokissa kokeneet, mutta mikäli Aruballe asti eksyy, kannattaa kansallispuistossa ehdottomasti piipahtaa. Se käsittää melkein 20% saaren pinta-alasta. Kasvillisuus on piikikästä ja eläimet karvattomia.

Joku puunhalaaja...

Arikok on siinä mielessä jenkkityylinen kansallispuisto, että siellä pääsee ajamaan autolla ympäriinsä. Parkkipaikoilta voi sitten kävellä lyhyen matkaa johonkin näköalapaikalle tai vaeltaa pidemmän matkan kauemmas. Toisin kuin uskomattomia matkoja kuumuudessa taivaltava Kinttupolun Tiina ja hänen miehensä, me emme ole vaeltajia. Lenkkeilen kyllä pitkiä matkoja koirien kanssa, mutta ilman koiria tunnustaudun melko laiskaksi kävelijäksi. Tyydyimme siis jalkaisin pienempiin pyrähdyksiin, mutta muuten liikuimme lähinnä autolla. Yhtäkkiä huomasimme ajavamme "raiteita" pitkin ylös kukkulalle.

Kun pääsimme ylös asti päällystetty tie loppui ja jeeppi pääsi vihdoin hiekalle. Oli niin kuuma, että vapaana vaeltelevat vuohet olivat paenneet hellettä karkuun tämän... (?) häkkyrän alle. Vaikka eipä sekään tarjonnut kunnollista varjoa. Puita Arikokissa ei kasva, joten niistä ei ollut iloa suojaa etsiville vuohille.

Olimme tulleet täältä:





Ja menossa samaan suuntaan kuin tuo toinen (melkoisesti uudempi) jeeppi.

Olimme reitin päässä, joka kulki rantaan. Siellä odotti nähtävyys "Natural Bridge" ja luonnon muovaama allas, jossa voi uida. Tai siis voisi uida, jos sinne asti pääsisimme. 

Ajoimme muutaman sata metriä "kävellen olisit jo perillä -vauhtia" tuossa järjettömässä kivikossa. Reitti Natural Bridgelle oli pelkkiä teräviä kivenmurikoita. Siihen loppui meidän seikkailunhalu. Olimme melko vakuuttuneita, että ellemme kääntyisi takaisin, puhkeaisi rengas. Käännyimme takaisin.

Maailman paras ranta

Arikokilla ajelun jälkeen menimme paikkaan, josta teen kokonaan erillisen postauksen. Sen sijaan siirryn kivikosta hiekalle. Vuokrasimme toisenakin päivänä auton, koska Palm Beach oli jo niin nähty. Autoon päästyämme köröttelimme jälleen noin 45 minuutin matkan toiselle puolelle saarta. Siellä meitä odotti yksi parhaista rannoista, jossa olen käynyt. Baby Beach on täydellinen. Se on laguuni eli vesi on todella tyyntä. Rannalta löytyy palvelut vessoista snacks-baariin ja rantatuoleihin. Myös snorkkeleita saa vuokrata, koska laguunissa on hyvät mahdollisuudet nähdä paljon kaloja.

Melko paljon siellä oli ihmisiäkin. Suurin osa porukasta oli kuitenkin pienellä alueella rantatuolien luona. Emme pidä kovin kansoitetuista rannoista, mutta onneksi Baby Beachillä on tilaa. Kävelimme muutaman sata metriä ja saimme makoilla rannalla ja uiskennella kaikessa rauhassa. Tämä oli minulle se paratiisi, jollaiseksi Aruban mielsin. Vesi oli juuri sopivan lämpöistä ja vesi sen verran matalalla, että jalat ylttivät pohjaan vielä kaukana rannastakin.

Jos menemme jos Karibian risteilylle, joka pysähtyy Aruballa, ei ole epäilystäkään missä viettäisin ajan saarella. Vaikka en kovin kauaa jaksakaan maata rannalla, suunnaksi valikoituisi ilman hetkenkään pähkäilyä Baby Beach.