Sisällön tarjoaa Blogger.

Englanninbulldoggi tukehtui raskauteen

Olen ollut parisen viikkoa kipeänä. Syysflunssa iski päälle ihan kunnolla. Eilen illalla kieriskelin sängyssä. Niistin ja yskin limaa. Yritin löytää asentoa, jossa sieraimet olisivat sen verran auki, että saisin kunnolla happea. Toinen vaihtoehto olisi ollut hengittää suun kautta. Olen vain tottunut nukkumaan mahallani. Yritäpä nukkua mahallasi suu auki. Ei ole ihan helppoa. Melkein kaksi tuntia pyöriskelin umpiväsyneenä. Sitten se ajatus välähti ja sen jälkeen tuntui vielä pahemmalta. Tälläinenkö olo englanninbulldogeilla on jatkuvasti?!

Suomalaista koiramaailmaa (ainakin tietyillä foorumeilla) on puhututtanut viime aikoina vakava aihe. Englanninbulldoggi oli kuollut raskauden loppuvaiheilla. Koiralle oli tehty ruumiinavaus. Eviran ilmoittama tulos oli niin kamala, ettei sitä haluaisi uskoa. Suomalainen englanninbulldoggi oli tukehtunut tiineyteen [Edit 18.9.2014 koiran kuolinsyy on valitettavasti poistettu Koiranetistä].

Olen jo pitkään ollut sitä mieltä, että tietyt rodut englanninbulldoggi mukaan lukien, ovat jo tietyllä tapaa tiensä päässä. Silti en ollut ikinä tullut ajatelleeksi, että raskauteen tukehtuminen voisi olla tapa, jolla rodun edustaja kuolee. Kun asiasta on sitten noussut keskustelua, selvisi, ettei kyseessä ollut edes ensimmäinen kerta. Ainakin kaksi muutakin englanninbulldoggia on kuollut aiemmin raskauden loppuvaiheessa. Toinen vuonna 2010 ja toinen 2011. Arvostan sitä, että koirien omistajat eivät ole salanneet tietoja, vaan kuolinsyy on julkistettu Koiranetissä.


Kuva: Pixabay CC0 Public Domain


Mitä vielä pitää tapahtua, että tämän rodun harrastajat heräävät laajemmassa mittakaavassa?! Onneksi on niitäkin rodun harrastajia tai oikeastaan ex-harrastajia, jotka ovat kertoneet ymmärtävänsä miten sairas rotu on. Valitettavasti jäljelle jää vielä runsaasti rotua ihailevia ihmisiä, joiden mielestä tuhiseva, rohiseva ja lyllertävä lyttykuono on mitä ihastuttavin koiraeläimen ilmentymä. Rotu ei kuulu PEVISA:an (rotukoirien perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma), joten englanninbulldogeilla ei ole pentujen rekisteröinnin ehtona mitään pakollisia terveystutkimuksia. Rodun kasvattajien etiikkaa kuvaa jo sekin, että Kennelliiton kieltäessä vakavimman lonkkavian omaavien koirien jalostuskäytön (pentuja ei rekisteröitäisi), englanninbulldoggien lonkkakuvaukset loppuivat kuin seinään.

En tähän lähde enempää ruotimaan sitä millä kaikilla tavoin englanninbulldoggi on sairas. Sitä ei oikeastaan tarvitsisi edes perustella. Riittää, kun katsoo kyseisen rodun ulkomuotoa ja rakennetta. Maalaisjärjen pitäisi  riittää. Jos kuitenkin kaipaat lisätietoa, surffaa itsesi esimerkiksi osoitteeseen: olennaisestisairaampi.com

Kennelliitto on tehnyt ehdotuksen uuteen eläinsuojelulakiin sisällytettävistä asioista liittyen koirien jalostukseen. Siinä luetellaan mm. seuraavat asiat:

Jalostukseen käytettävän koiran tulee olla terve. Terveellä koiralla ei ole merkkejä sairauksista, vioista, anatomisista ääripiirteistä tai rakenteellisista heikkouksista, jotka alentavat hyvinvointia tai estävät normaalin, lajityypillisen elämän.
Jalostuksessa on vältettävä yhdistelmiä, joilla olemassa olevan tiedon mukaan on keskimääräistä suurempi riski periyttää yllämainitunlaisia sairauksia, vikoja, anatomisia ääripiirteitä tai rakenteellisia heikkouksia.
Narttuja, joiden hyvinvointia astutus, tiineys tai synnytys voi nartun tai pentujen anatomisten ääripiirteiden tai vikojen ja sairauksien vuoksi haitata, ei saa käyttää jalostukseen.
 Sekä nartun että uroksen tulee olla halukas normaaliin astutukseen. Pakkoastutuksia ei saa tehdä.

Jos kyseinen ehdotus tulee menemään läpi (toivon sitä todella!), on mielenkiintoista nähdä millaisia vaikutuksia sillä tulee olemaan englanninbulldoggien jalostukseen vai tuleeko olemaan minkäänlaisia. Se ainakin on varmaa, että eläinsuojelupuolella tulisi olemaan paljon nykyistä enemmän hommaa rotukoirapuolella lain mennessä läpi. Toivottavasti samalla tulisi myös konkreettisia keinoja puuttua eläinrakkaudeksi naamioituun eläinten vahingoittamiseen.


Kuva: Pixabay CC0 Public Domain


Samasta aiheesta aiemmin:
Haluathan hengittää kunnolla?
Kunhan on terve

Blogia voit seurata esim. blogin Facebook-sivun kautta.

98 kommenttia

  1. Hyvä kirjoitus! Olen seurannut tuota eläinsuojelulain uudistamista toisella silmällä, mutta tuo Kenneliliiton ehdotus on minulle aivan uutta. Mahtavaa, että Kenneliliitto on halunnut muuttaa lakia tähän suuntaan. Samat vaatimukset voisi minun mielestäni ulottaa kaikkiin jalostettaviin eläimiin, ei pelkästään koiriin. Niin itsestäänselviltä ne tuntuvat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinäpä sen sanoit. Itsestäänselvän ohjeita. Silti toiset eivät halua niitä noudattaa ja korkeimman hinnan maksavat koirat.

      Poista
    2. Tuntuu käsittämättömältä, että tällaisia koiria saa jalostaa maassamme, missä belgiansinisen nautarodun pito on kielletty. Molemmat ovat aivan yhtä surullisia ihmisen jalostamia rotuja, joissa ei enää paljoakaan ole normaaliutta.

      Poista
  2. Onpa surullista :( onneksi on ihmisiä kuten sinä, jotka levittävät tietoutta tästä asiasta! Veikkaampa että monet koiranomistajat eivät edes asiaa ymmärrä vaan haluavat vaan söpön tuhisevan lemmikin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika tuulimyllyjä vastaan taistelemistahan tämä tiedon levittäminen on, mutta jos edes yksi englanninbulldoggia harkitseva lukisi tämän ajatuksen kanssa, olisin iloinen.

      Poista
  3. Aivan kamalaa :( Ja tuli mieleen, että jos tuo eläinsuojelulaki menee uusiksi koirien jalostuksen suhteen, niin noilla ehdoilla moni rotu ei ole enää ohjeiden mukainen. Täytyy vaan toivoa, että tässä ajateltaisiin nyt eläimen parasta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta. On kyllä todella mielenkiintoista millaiset seuraukset lakimuutoksen voimaantulolla olisi vai muuttuisiko mikään.

      Poista
  4. Meillä koiran hankinta on ajankohtainen aihe tällä hetkellä. Kaikenlaista tietoa tullut luettua koirista ylipäätään. Tuntuu, että osa jalostetaan aivan loppuun nimen omaan ihmisen tarpeen takia ja unohdetaan itse eläin kokonaan: kuten sanoitkin niin lyllertävä ruttuturpa tuskin on luonnon muovaama rotu vaan jalostuksen ansiota :( Toivottavasti Kenneliliiton ehdotus menisi läpi ja sillä olisi positiivinen vaikutus rotujen jalostukseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valitettavasti koiran jalostuksen lähtökohtana tuntuu tosiaan olevan usein ihmisen tarpeet ja halut, ei itse koirien hyvinvointi. Onnea teille koiran hankintaan :) Toivottavasti löydätte teille sopivan ja terveen pennun / aikuisen koiran.

      Poista
  5. Nuo ovat kyllä todella ikäviä juttuja. Hyvä kun kirjoitit tästäkin meidän vielä tietämättömien tiedoksi. Itsekin olen hieman haavellut chihuahuakoirasta, mutten todella halua olla missään pentutehtailussa mukana tai edistää vääränlaista rodunjalostusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikeasti ihmettelen miten vähän tästä asiasta puhutaan yhtään missään muualla kuin koirafoorumeilla. Ensimmäistä koiraa hankkivat taas eivät pyöri niillä. Pentutehtailun tukeminen on mielestäni aika helppo välttää ottamalla pentu suomalaiselta kotikasvattajalta. Terveen pennun löytäminen taas... Aika paljon vaikeampaa. Ystäväni kahdella chihulla on molemmilla vaivannut polvilumpion paikaltaan meneminen.

      Poista
  6. Tuhina ja rohina ei todellakaan ole söpöä vaan äärimmäisen huolestuttavaa ja sydäntä riipivää. Kunpa ihminen joskus viisastuisi ja ymmärtäisi, että terveys on kaikkein tärkeintä. Kamalaa on se, että vielä tuon asian ymmärrettyään joku jatkaa toimintaansa. Siitä on eläinrakkaus kaukana. :-(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tähän ei mitään lisättävää. Olen täysin samaa mieltä.

      Poista
  7. Samaa olen miettinyt kanssa useasti, että miksi jalostuksessa mennään niin pitkälle, että eläimellä täytyy olla mahdotonta elää ja hengittää? Tai kulkea paikasta toiseen. Ja kaikki vain ihmisen turhamaisuuden vuoksi. Todella tärkeästä aiheesta kirjoiti jälleen. Voin kuvitella, että sinusta on tuntunut buldogilta tullaisessa flunssassa! Pikaista paranemista <3!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No näinpä. Ihmiset ovat välillä todella, todella turhamaisia. Ja kiitos, olo on onneksi jo paljon parempi. Flunssan jälkeen sitä normaalia hengittämistä arvostaa taas aivan uudella tavalla. Uskon, että tietyt koirarodutkin arvostaisivat.

      Poista
  8. Oletko huomannut, että ruumiinavauslausunto on poistettu Koiranetistä? Liekö koiran omistaja saanut melko kylmää kyytiä muilta harrastajilta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ollut huomannut. Kiitos, kun kerroit. Muokkasin tekstiin maininnan kuolinsyyn poistosta. Onpa harmi, että se on poistettu.

      Poista
  9. Kirjoitus koskee hyvin vahvasti myös tämänhetken "muotirotua" ranskanbulldoggia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voin uskoa. Ranskanbulldoggien keski-ikä on valitettavan alhainen. Rajasin tämän postauksen käsittelemään vain yhtä rotua, koska muuten tästä olisi tullut hyvin laaja.

      Poista
    2. Mutta ranskiksen keski-ikä on kylläkin sama kuin vaikka rottweilerilla (ja monella muulla rodulla). Itselläni on tämä "muotikoira" ja harmittaa että kysynnän vuoksi baltiasta trokataan sairaita "ranskiksia" ja kotimaiset pentutehtailijat sarjatulittaa näitä. Vastuuntuntoiselta kasvattajalta terveystutkituista vanhemmista saa helposti terveen "muotikoiran" niin kuin minä ja moni muu ystävä on saanut.

      En kiellä rodun ominaisia sairauksia (vaikka ulkonäkö provosoi, uskokaa tai älkää, näitä rodunomaisia periytyviä sairauksia on myös roduilla joiden ulkonäkö ei provosoi), mutta en myöskään allekirjoita kaikkea. Kasvattajat ovat ottaneet jalostusohjelman käyttöön missä ranskista ollaan koko aika kehittämässä sporttisempaan ja nenäkkääsempään eli siihen vanhaan malliin :)

      Poista
    3. Kennelliiton Koiranetin (faktaan perustuva) mukaan rottweilereiden keski-ikä on 7 vuotta 8 kuukautta. Ranskanbulldogin keski-ikä on 5 vuotta 5 kuukautta. Kyllä minulle ainakin reilut pari vuotta on aika iso ero keskimääräisessä eliniässä.

      Hyvä kuitenkin kuulla, että ranskista ollaan kehittämässä sporttisempaan suuntaan.

      Poista
    4. Minä en ainakaan ole havainnut minkäänlaista kehittymistä ranskanbulldogien kasvatuksessa. Päinvastoin siellä tapellaan kynsin ja hampain Pevisaa vastaan ja vähätellään sairalloisen rakenteen tuomia ongelmia. Pelkäänpä, että myös kyseisen koirarodun kasvatus tulee pian tiensä päähän.

      Poista
    5. Kuitenkin tuntuu, että KoiraNettiin herkemmin ilmoitetaan nuorempina kuolleet koirat (viat ja sairaudet) ja yli 10-vuotiaana kuolleista ei merkitä kuolinikää - se voi vääristää tilastoja.

      Poista
    6. ^ Ylempi ano on oikeassa, KoiraNetissä voi tutkia kuolinsyitä mutta keski-ikä ei todellakaan ole "faktaa" vaan sen mukaista tilastoa mitä sinne on ilmoitettu. Herkemmin tosiaan ilmoitetaan nuorien koirien kuolinsyyt kuin vanhuuteen kuolleen koiran.

      Poista
    7. Jos ihmiset ei yleisesti ilmoita vanhoja koiriaan Koira.nettiin niin eikö tämä silloin vääristää kaikkien rotujen tilastoja tasapuolisesti? Oman logiikkani mukaan kyllä. Edelleen kyseisen tilastoinnin mukaan bullien odotettu kuolinikä on huomattavasti monta rotua alhaisempi.

      Poista
    8. Koiranetin keskimääräinen elinikä voi olla vääristynyt, jos tuijotetaan vain yhtä rotua. Kun elinikiä vertaillaan useiden rotujen kesken, vääristymää ei pitäisi olla _suhteessa toisiin rotuihin_. Todennäköisesti vähän kaikkien rotujen kohdalla ilmoitetaan koirien kuolinsyy ja ikä saman tyyppisesti. Silti esim. suomenlapinkoirilla keskimääräinen elinikä on 10 vuotta koiranetin mukaan.

      Poista
  10. Olin jokin aika sitten mätsäreissä ja siellä pentukehässä oli englanninbulldoggi, joka ei suostunut ravaamaan. Onneksi tuomari poisti koiran kehästä ensimmäisten joukossa. Omistaja meni koiransa kanssa sivummalle ja raahasi koiraa eteenpäin, ilmeisesti tavoitteenaan saafa se ravaamaan. Oli ihan kamala näky.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin surullista :( Mutta olipa fiksu tuomari, kun poisti sairaan koiran kehästä.

      Poista
  11. Olin taannoin eläinlääkärin odotusaulassa paimensukuisen lapinkoirani kanssa. Odottelimme silmätarkastukseen pääsemistä. Meitä vastapäätä istui rouva mopsinsa kanssa. Hetken päästä rouva kysyi minulta: "Miten tuo sinun koirasi on niin hiljaa?". En oikein ymmärtänyt, mitä rouva tarkoitti, joten kysyin vain, että kuinka niin? Rouva siihen: "Onko se tosi sairas, hengittääkö se?" Katsoin täysin hyväkuntoisena jaloissani makoillutta koiraani ja en yhtään tajunnut, mistä se rouva puhuu. Kunnes hetken päästä tajusin, että se hänen mopsinsahan rohisee ja köhisee siinä maatessaan, koko ajan. Sitten lamppu syttyi päässäni ja kerroin ystävällisesti rouvalle, että ei, kun nimenomaan se on MINUN koira, joka hengittää täysin normaalisti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kertomuksesi naurattaisi ellei se olisi niin surullinen. On tutkittu tosiasia, ettei suurin osa lyttykuonoisten koirien omistajista tunnista hengitysvaikeuksia koirillaan:
      http://www.rvc.ac.uk/News/PressReleases/pr1205_BreathingProblemsInDogs.cfm

      Poista
  12. Hyvä kirjoitus! Itselläni on englanninbulldoggi, mutta hyvällä tuurilla sen kanssa on mennyt vain rokotusten verran rahaa eläinlääkäriin ja on sellainen sporttisempi yksilö. Sporttirunko ei silti takaa hyvää luustoa, ja tämän me viime marraskuussa saimme todistaa, kun käytettiin koira terveystutkimuksissa. E/E-lonkat, 2/3-kyynärät, ja selässä muutoksia ja kalkeutumia. Eli luusto on, sanonko mistä. Moni teettäisi tällä pentuja, mutta mun omallatunnolla ei kyllä teetetä. No, tuli sieltä sentään jotain hyviäkin uutisia, kun käytettiin koira hengitystietutkimuksissa, otettiin röntgen ja tähystys. Hengitystiet ovat normaalit, eli kuten muillakin koirilla. Sieraimet avarat. Tämän kanssa siis helposti käydään esim. ne 10 km lenkit, kuten toisenkin koiran kanssa, ongelmitta. Pehmeä kitalaki on hieman liian suuri, mikä aiheuttaa kuorsaamisen ja esim. luuta syödessä kröhinän. Mutta lenkkeillessä hengittää normaalisti, eli äänettömästi. Kuorsaaminen on lisääntynyt, kun koiralle on tullut ikää lisää. Kauhulla odottelen sitä, että jos jonain päivänä rupeaa kröhisemään lenkilläkin ja elämä vaikeutuu. Sormet ristiin, ja toivotaan parasta.

    Itse olen ollut rodun parissa avomieheni kautta vasta n. 3 vuoden ajan. Kun tutustuin tähän rotuun, ei minulla ollut muuta käsitystä, kuin median antama käsitys. Kun rotuun on tutustunut, on huomannut, kuinka upea tämä rotu on luonteeltaan. Rodun tilanne, yhdistystoiminta, jalostus yms. ovat jotain ihan muuta, kuin upeaa. Toki poikkeuksiakin onneksi löytyy, esim. terveyttä ihan oikeasti ajattelevat kasvattajat, joille vaihtoehtona roturisteytyskään ei olisi maailmanloppu. Itsehän en esim. tue Suomen Englanninbulldoggiyhdistystä maksamalla jäsenmaksua/kuulumalla jäseniin. Olen huomannut, että arvot eivät läheskään kohtaa minun arvojeni kanssa. Ongelmia vähätellään ja terveyttä tosissaan ajattelevia "syrjitään", jopa ahdistellaan. Jos ottaa englanninbulldoggi-ihmisenä kantaa terveystilanteeseen ihan tosissaan, saat haukut niskaan ja koetaan, että yritän mustamaalata rotua, vaikka todellisuudessa haluan parantaa rodun mahdollisuuksia parempaan tulevaisuuteen. En ole välittänyt haukuista. Aion itseasiassa tehdä opinnäytetyön enkkubullien jalostuksesta ja terveystilanteesta. Tarkoitus olisi lähteä myös Britteihin asiaa tutkimaan, jos saan käytännön asiat hoidettua. Varmasti mielenkiintoista, mutta surullista nähtävää ja kuultavaa. Itsellenikin tuli aivan uutena tietona tämä, että raskauteen voi tukehtua..

    Vaikka minulla on yleiskunnoltaan terveempi ja sporttisempi "energiapakkausbulli", joka elää koiranelämää ja kaikki on toistaiseksi sujunut ongelmitta, en silti suosittele kenellekään hankkimaan rotua. Jos joku tulee koiraamme ihastelemaan ja sanomaan, kuinka aikoo itsekin hankkia eb:n, niin sanon suoraan, että ei kannata. Ei kannata kannattaa sairasta jalostamista. Mutta jos taas ihan tosissaan on hankkimassa, minulla on vain kaksi kasvattajaa, joita voin heille suositella Suomessa. Itse en aio hankkia enää englanninbulldoggia, ellei jonain päivänä tule suurta muutosta. Muutos lähtee eb-ihmisten ASENTEISTA.

    "Koira on terve, kun sitä ei ole tutkittu sairaaksi." - SEBYn hallituksen jäsen.

    Miksi jaksan nähdä vaivaa "saarnaamiseen" ja asioiden tutkimiseen? Siksi, koska tiedän, että rodusta löytyy myös parempia vaihtoehtoja jalostukseen, ja koska eb-harrastajista löytyy myös vastuullisia kasvattajia, terveydestä kiinnostuneita omistajia jne.

    ps. Onneksi löysin blogisi, ihan tajuttoman mielenkiintoinen. Jäänpä siis seuraamaan. (:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan mahtavaa, että kommentoit! Valitettavaa vain, että kertomasi kuvaa sitä käsitystä rodun tilasta, joka minulla on ollut jo aiemmin. Kaltaisesi rodun harrastajat antavat kuitenkin toivoa sen suhteen, että parannusta voi vielä tapahtua. Opinnäytetyösi tulee olemaan mielenkiintoinen ja toivoisin kuulevani siitä sen valmistuttua. :) Toivottavasti pääset Englantiin asti tutkimaan rodun tilannetta.

      Tervetuloa seurailemaan blogiani ja mukavia syyslenkkejä bullisi kanssa!

      Poista
  13. Todella tyhmää yleistämistä, kaikki bulldogit eivät todellakaan ole sairaita. Ei edes joka toinen. Kuorsaus ja röhiseminen eivät ole sairauksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtavaa kuulla, että kaikki eivät ole sairaita. Linkittäisitkö tänne muutaman terveen englanninbulldogin terveystulokset (lonkat, kyynärät, selkä, silmät).

      Poista
    2. Linkitä sinä sellainen koirarotu, jonka yhdelläkään yksilöllä ei ole minkäänlaisia sairauksia. Niin.

      En nyt tiedä mistä sellaisia tietoja löytäisin, mutta uskon, että sinäkin sen ymmärrät, että kaikki bulldogit eivät ole sairaita :)

      Poista
    3. Vastalauseesi on absurdi. Tietenkään sellaista rotua ei ole olemassa, jolla ei olisi minkäänlaista sairautta. Ongelma englanninbulldogin kohdalla on siinä, että jokainen yksilö on todennäköisesti sairas jollain tapaa. Rodulla on hengityssairauksien lisäksi sökö luusto ja liuta muita vaivoja.

      Poista
    4. Niin, todennäköisesti. Mutta kun eipä vaan ole. Et voi tosissasi väittää että jokainen maailman englanninbulldoggi olisi sairas.

      Poista
    5. Ei se röhiseminen tervettäkään ole. Eikä aiheen vaihtaminen, jos omat argumentit loppuvat :D

      Poista
    6. Lisäyksenä vielä se, että vaikka bulldogeilla olisi listattuna paljon eri sairauksia, ei tarkoita, että jokaisella yksilöllä olisi ne kaikki. Jollain voi olla kaikki, joillain ei ainuttakaan niistä, joillain ehkä ei vain ole esim. täydelliset lonkat. Mielestäni tässä ylireagoidaan ja pahasti.

      Poista
    7. Suosittelisin tutustumaan brakykefaaliseen syndroomaan. Jokainen englanninbulldoggi kärsii siitä. Se, ettet pidä röhinää poikkeavana, kertoo jo karua kieltään. Normaali koira EI röhise. Tässä hyvä suomenkielinen artikkeli luettavaksi:

      http://www.toydogs.net/bostons/pdf/brakykefalia.pdf

      Poista
    8. Poikkeavana pidän toki, mutta en niin vaarallisena ja pahana asiana että koko rotu pitäisi hävittää maailmasta :D Kiitos linkistä, luen sen!

      Poista
    9. Pakko nyt tähän kommentoida, tiedän että tästä tulee sanomista koska en tiedon lähdettä muista mutta jostain luin että maailmassa on tällä hetkellä vain yksi enkkubulli jolla on täysin terveet lonkat ja sitäkään yksilöä ei käytetty jalostukseen.
      Lisäksi anonyymi mieti itse olevasi koira. Olisitko mielelläsi enkkubulli jolla olisi koko ajan vaikea hengittää ja liikkua ja joka todennäköisesti kuolisi noin viiden vuoden iässä vai olisitko mieluummin vaikka bordercollie. Enkä siis väitä että borderitkaan täysin terveitä olisivat. Ja mitä siitä vaikka hengitysvaikeudet eivät virallisesti sairaus olisikaan. Koirat kärsivät lyhytkuonoisuudesta eikä ole mitään perustelua sille miksi koiraa joka jollain asteella tulee kärsimään koko elämänsä ajan kasvattamista tulisi ainakaan tässä muodossa jatkaa.

      Poista
    10. KoiraNetin tietojen mukaan aikavälillä 1988-2014 lonkkakuvatuista englanninbulldogeista yhdellä on ollut A-lonkat. Yhdelläkään ei ole ollut B-lonkkia. C-lonkkia 13, D-lonkkia 33 ja E-lonkkia 41. Liki neljästä tuhannesta koirasta vain 88 on lonkkakuvattu.

      Poista
  14. Yhyy. Ihan vaan vertailun vuoksi ei nisäkäs nimeltä ihminenkään kuulu pevisoihin. Silti kaiken maailman mielen- ja ruumisvikaset saavat lisääntyä keskenään kenenkään siihen puuttumatta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri niin, ihminen lisääntyy kenenkään puuttumatta. Yleensä. Rotukoirien kohdalla sen sijaan tähän juuri puututaan, ihminen ne jalostusvalinnat tekee! Luonnossa sairaat yksilöt harvemmin lisääntyvät, luonnonvalinta hoitaa sen. Tuskin enkkubelleilla luonnollisella valinnalla tällä saralla kovin kauaa rakenne olisi tämä. Todennäköisesti lisääntymään valikoituisi luonnonpopulaatiossa "terveimmät" yksilöt. Olisiko sitten "sporttisemmat" versiot, mene ja tiedä. Vai katoaisiko esim. synnytysongelmien tai muiden lisääntymisongelmien takia kokonaan nopeastikin? Tämä vaan ajatusleikkinä suljetusta suuresta populaatiosta.

      Poista
  15. ^ Nimim. Anonyymi. Jaa, eli röhiseminen on koiralle normaalia? Ei todellakaan ole! "Ei edes joka toinen" ...... öh, ei "edes"? Sinunko mielestä sitten "joka kolmas" kuulostaisi hyvältä? Sekin on nimittäin erittäin huolestuttava luku, jopa joka neljäs .. viides jne. Varsinkin tossa rodussa. Oma radikaali mielipiteeni on että tämän rodun jalostaminen tulisi lopettaa kuin seinään. Tämä on jo niin sairasta touhua kun ei koira voi pentujakaan kantaa ilman että kuolee.

    Miten jotkut kehtaavatkin puolustaa tätä rotua? Käy niin sääliksi tätä rotua .. varmasti on mielettömän epämukava olo. Itse en ottaisi edes ilmaiseksi, sydän särkyisi jos joutuisin katselemaan vierestä kun toinen röhisemällä vetää happea keuhkoihin.

    Jos ei lopeteta kokonaan ko. rotua niin mitenköhän olisi rotuunotto? Ei kun ainiin ... eihän proharrastaja/kasvattajat suostu sellaseen. Antaa rodun vaan röhistä, se on normaalia se.

    VastaaPoista
  16. Eikös myös lähes kaikki enkkubullien synnytykset hoideta keisarileikkauksella ja astutukset keinosiementäen, koska koirat rivät rakenteensa vuoksi pysty astumaan eivätkä synnyttämään kunnolla? En tiedä mistä olen tämän käsityksen saanut, joten joku tietävämpi voi korjata jos olen väärässä. Koirien rakennetta kun katsoo, en kuitenkaan pitäisi noita yhtään epätodennäköisinä.

    Surullista kun nuo enkkubullien puolustajat eivät keksi edes mitään perusteita mielipiteelleen, vaan heittelevät näihin keskusteluihin vaan järjettömiä olkinukkeja.

    Jos edes rehellisesti myöntäisivät, että heidän rotumieltynyksensä nyt vaan yksinkertaisesti sisältävät paljon epäterveitä ominaisuuksia. Surullisempaa kuin tykätä lyttykuonoisten koirien ulkonäöstä, on tehdä se valehtelemalla itselleen, että se ominaisuus ei olisi haitallinen. Ei oo hei häpee tykätä haitallisista ja sairaista jutuista, häpeä on valehdella itselleen. Jos teet huonoja ja haitallisia asioita elämässä, on tärkeetä uskaltaa myöntää se ja tehdä ne rehellisesti tiedostaen. Kukaan ei voita mitään sillä, että ihmiset valehtelevat itselleen, varsinkaan toisen elävän tuntevan olennon olotilaa ja vointia koskien.

    Mulla ei todellakaan ole tarkoituksena syyllistää tai saarnata kenellekään huonoista valinnoista -me kaikki tehdään sellasia monien eri asioiden kohdalla. Mutta kuten jo kirjoitin, haluaisin vaan, että jokainen sitten myöntäisi tehneensä sellaisia. Siitä ei tarvitse potea huonoa omatuntoa, että valinta on jo tehty -se on ollut silloisen tiedon valossa ja tehty mikä tehty. Mutta nyt olisi aika miettiä rehellisesti, haluaako sen saman valinnan tehdä vielä uudelleen vai jatkaa itselleen valehtelua vain siksi, ettei tarvitsisi tehdä itselle vaikeita päätöksiä (esim. myöntää olleensa väärässä). Ja hei, sitä ei tarvitse kenellekään myöntää ääneen. Vain sinä itse itsellesi. Kuuntele sydäntäsi, älä egoasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Synnytyksestä en osaa sanoa mitään tarkkaa, mutta astutukset rodulta ei onnistu ilman ihmisen apua, ainakaan alla olevassa linkissä olevan kasvattajan mukaan. Rotu kuolisi pois, jos ihminen ei auttaisi koiria lisääntymään. Aina silloin tällöin kuulee, että jokin yhdistelmä on saanut alkunsa luonnonmukaisesta astutuksesta. Silloinkin kyse on todennäköisimmin avustetusta astutuksesta, jossa ihmiset auttavat koiria hoitamaan homman. Tässä yksi tapa astuttaa englanninbulldoggeja:

      http://celticpride-bulldogs.co.uk/mating.htm

      Poista
  17. Olipa virkistävää lukea kommetti Siinalta! Ihmiseltä joka elää rodun parissa, ja tunnistaa sen ongelmat.
    Olen koittanut tosissani miettiä että milloin ihminen ajautuu siihen tilaan, ettei enää tunnista sairasta terveestä.
    Milloin se alkaa olla normaalia hoitotoimenpidettä että koiraa leikataa sieltä sun täältä, ja silloinkin elinikää ei saada nousemaan paljolti yli viiden vuoden. Että koira meinaa tukehtua kuumalla, hengästyneenä jne.
    Viisi vuotta on omassa rodussani koira parhaassa iässä! Vanhuksista aletaan puhua yleensä yli 10v. ikäisistä. Toki näissäkin on ongelmia, autoimmuunisairauksia esimerkiksi.

    Jos rodun sisällä edes myönnettäisiin ongelmat niille voitaisiin tehdä jotain. Tai en tiedä onko enkkubulli jo ylittänyt sen rajan ettei enää rotuunristeytyksilläkään saada ongelmia vähenemään. Täytyy rehellisesti sanoa, etten arvosta kauhean korkealle tälläisen rodun kasvattajia. Kaikenkaikkiaan hyvin surullista, ja kärsijänä on aina se koira. :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulen, että ongelmien tunnistamattomuudessa on pitkälti kyse asioiden kieltämisestä. Kun bulldoggiin on ihastuttu, kyetään yhtäkkiä näkemään vain ne positiiviset puolet ja kielletään negatiiviset. Muilta rodun harrastajilta saadaan vahvistusta asialle. Ulkopuolisten kommentteja pidetään rodun panetteluna ja ne voidaan hylätä, koska näillä ihmisillä ei kuitenkaan ole todellista tietoa mistään, eihän heillä ole omaa englanninbulldoggia.

      Poista
  18. Kunpa ihmiset välittäisivät yhtä paljon toisista imisistä kuin lemmikkieläimistä...

    VastaaPoista
  19. Perehdy asioihin huolella, ennen kuin alat tekemään tällaista tekstiä. Antaa todella tyhmän kuvan sinusta. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tästä todella rakentavasta kommentistasi. :D

      Poista
    2. Minäkin provosoiduin tästä tekstistä. Itselläni ei enkkubullaa ole, kasvatan toista rotua, mutta samoihin asioihin olen perehtynyt ja suututtaa tällainen liki lähdeviitteetön "jeesustelu" johon on poimittu vain ne (tietysti negatiiviset) ääriesimerkit. Jokaisella rodulla on ristinsä, enkkubullalla toki erilaiset kuin vaikka cavaliereilla, sakemanneilla, sharpeilla, karvattomilla roduilla ja niin edelleen.

      Poista
    3. Lainaan itseäni aiemmasta "Kunhan on terve" -nimisestä postauksesta, jonka linkki on tuolla lopussa. Kirjoitin siihen näin:

      "Olen lopen kyllästynyt lukemaan ja kuulemaan sairaiden rotujen omistajien selityksiä siitä ”kun ne sen ja sen rotuisetkin on niin sairaaksi jalostettuja”. Mitä sitten?! Älä perustele omia valintojasi toisten tekemisillä. Maailmassa on vielä paljon keskimääräistä terveempiä rotuja. Maailmassa on paljon terveitä koiria, rodullisia tai roduttomia. Silti sairaita yksilöitä käytetään jalostukseen."

      Onko mielestäsi todellakin ok, että koiria tukehtuu, koska muidenkin rotuisilla on terveysongelmia?

      Poista
    4. Ei todellakaan ole mielestäni ok. Katsoin esittelystäsi että sinulla on bortsuja, niillähän on paljon hermostollisia sairauksia kuten epilepsiaa. Millä itse perustelet rodun hankinnan joilla 20% ilmenee hermostosairauksia? Veikkaan että alle 20% enkkubullista tukehtuu (näin esimerkkinä kun tuohon tukehtumiseen tarraat).

      Odottaisin asiallista vastausta.

      Poista
    5. Tuo muihin rotuihin vertaaminen on valitettavasti vain säälittävää. Sivusto olennaisestisairaampi.com kuvaa jo domainissa hyvin sen mistä on kyse. Englanninbulldoggi vain on olennaisesti sairaampi.

      Mutta laita toki linkki, jossa kerrotaan 20%:lla bortsuista olevan hermostosairauksia. Tunnen useamman kymmentä bortsua (tosin 95% työlinjaisia, kuten omanikin), enkä tiedä yhtäkään epilepsiaa tai muuta hermostosairautta sairastavaa koiraa. Kyllä niitä varmasti on. Sitä en epäile. Se ei kuitenkaan liity millään tavalla tähän aiheeseen.

      Poista
    6. Se liittyy tähän aiheeseen esim. tämän lauseesi kautta "Onko mielestäsi todellakin ok, että koiria tukehtuu, koska muidenkin rotuisilla on terveysongelmia?", kun sinulta voisi kysyä "Onko mielestäsi todellakin ok, että koira kärsii hermostosairauksista, koska on olennaisesti sairaampiakin rotuja? Sanonpa vaan. Toistat itseäsi kommenteissa, etkä varsinaisesti vastaa vastakysymyksiin. Kaivan sinulle linkin noihin bortsuihin liittyen.

      Poista
    7. Ihanaa odottaa asiallista vastausta kun keksii tilastoja päästään... En ymmärrä tätä fiksaatiota toisten rotujen terveysongelmiin vetoamiseen. Kaikilla roduilla on ongelmia, mikään (ei myöskään sekarotuinen) koira ole sataprosenttisella varmuudella terve. Ei vaikka se olisi kuinka terveiksi tutkituista vanhemmista. Bortsuissakin on se bulleihin verraten iso ero, että jalostukseen käytettyjä koiria oikeasti tutkitaan. Mikään kuitenkaan mitä bortsujen suhteen tehdään tai ei tehdä ei muuta bullien tilannetta miksikään.

      Muistan jokun syytelleen, että monessa muussa rodussa on enemmän syöpiä. Syöpä tappaa keskimäärin iäkkäämpiä koiria joten jos koira ei paljoa yli 5 vuotiaaksi pysty sinnittelemään, niin tuskin syöpää sille ehtiikään kehittyä.

      Poista
    8. Ei tietenkään ole ok, että koira kärsii hermostosairauksista, mutta en ole kuullut, että ne olisivat mikään ongelma (työlinjaisissa) bortsuissa. Kaiva ihmeessä linkki. On huolestuttavaa, jos rodun tilanne olisi tämä, mutta en usko siihen.

      Poista
  20. Täällä 5v bulli jonka kanssa joutunut koko ikänsä aikana käymään vain rokotuksilla.Tyttö nukkuu suu kiinni kuorsaamatta(aivan syvässä unessa voi kuorsata jonkun verran),juoksee pyörän vierellä lenkkejä(tietenkään vauhti ei ole sama kuin isomman koiran kanssa),spurttaa koirapuistossa muiden koirien mukana ongelmitta,rakastaa noutaa keppiä/palloa.

    Silloin kun tytön ostin etsin vartavasten vähäpoimusta,hyvä hännältään/korviltaan,takajaloissa piti olla kulmaa ei suorat pötköt jne ja loppu tulos oli tämä.
    En myöskään ole koirastani syöttämällä tehnyt ylilihavaa sohvalla makaavaa apeaa eläintä,minkä moni tekee juurikin kyseisen rodun kanssa mikä on todella raivostuttavaa!

    Enkut on aina ollut lähellä sydäntäni enkä myöskään itse pidä siitä jalostuksen suunnasta johon on menty,tiedän että se on harvat enkut jotka näin hyvin voi mutta kyllä niitä terveitäkin löytyy.

    Minulle henkilökohtaisesti vetoaa enkun luonne ei niinkään ulkomuoto.

    Hyvä että asiat otetaan esille,mielestäni katse pitäisi kuitenkin suunnata kokonaisuudessaan koirajalostukseen ja näyttelyihin jossa ei etsitä terveintä koiraa vaan kauneinta koiraa!?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei täällä haluta kuulla siitä terveestä valtaväestöstä, vaan niistä sököistä! Katsos kun, voit väittää että sulla on terve eb, mutta tämähän ei ole totta ja siksi koko kärsivä rotu täytyy lopettaa.

      Esim. tämäkään aihe;
      http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/225695/Sairaaksi+jalostettu+koirarotu+halutaan+lakkauttaa+kokonaan
      ei aiheuta arvoistaan huomiota, kun eihän se ole mediaseksikästä sättiä rotua minkä pahoinvointi ei hyppää silmille ;)
      Joka toinen cava kituu, mutta se on toissijaista siihen nähden että lyhytkuonoinen koira kuorsaa (meidän isovanhempien suomenlapinkoirakin kuorsaa, miettikää).

      Poista
    2. "toissijaista siihen nähden että lyhytkuonoinen koira kuorsaa"

      Tässä postauksessa on puhuttu siitä, että koiria on _tukehtunut_. Kuorsaaminen on toski hyvin toissijaista siihen nähden. Olen erittäin huolissani myös cavalierien tilanteesta. En pidä sitä yhtään vähempipätöisenä asiana. En kuitenkaan ole kanssasi samaa mieltä siitä, ettei cavalierien tilanne olisi ollut yhtä "mediaseksikästä". Siitä kuitenkin on ollut artikkeleita lehdessä, toisin kuin näistä enkkubulldoggien tukehtumisista...

      Poista
    3. Kyllä postauksessa puhuttiin tukehtumisesta joo, mutta tarkoitin lähinnä täällä kommenttikentän puolella käytävää keskustelua. Jos et ymmärrä mistä puhun, voit lukaista kirjoittamasi kommentit uudelleen ;)

      Nyt puhut monikossa tukehtumisista, saisinko näihin lähteen (mille faktasi siis perustat, katsoin tekstiin lisätyn linkin mutta puhut monikossa niin oletan että sinulle on tarjota niille lähteet myös), kiitos.

      Poista
    4. Tekstistä löytyy kolme linkkiä Koiranettiin. Kaksi muuta koiraa on kuollut selittämättömästä syystä raskauden loppuvaiheilla. Sanavalintani oli siis sikäli hieman virheellinen, että kukaan ei voi varmaan 100% todennäköisyydellä sanoa olivatko ne kuolleet tukehtumiseen vai johonkin muuhun. En tiedä onko sillä kuitenkaan käytännössä merkitystä. Näistä tapauksista voi jo päätellä, että rodun elinkelpoisuus on melko matala, jos useampia narttuja on kuollut tiineyden loppuvaiheessa. Sinusta se tuntuu olevan vähäpätöinen asia. Surullista.

      Poista
    5. Kun sulta loppuu argumentit, niin sinun täytyy näköjään alkaa vääristellä (kuten olettaa ilmaisematon kantani tähän blogikirjoitustasi käsittelevään asiaan). Surullista. ;)

      Poista
    6. Mun mielestä ainoastaan enkkubulldoggien puolustajilta on argumentit loppu, mutta saat toki ajatella aivan kuten haluat.

      Poista
    7. Oletko sattunut kuvauttamaan koiraasi? Olisi kauhean mielenkiintoista tietää, onko ulkoisesti keskivertoa bullia terveempi yksilö myös luustoltaan parempi. Tai onko sen vanhempia/sisaruksia kuvattu? Pystyikö sen emä synnyttämään pentunsa normaalisti? (Kyselen siis ihan uteliaisuuttani, en ilkeilläkseni tai syyllistääkseni tms!)

      Poista
  21. Mielestäni on outoa kuinka moni bullien puolustaja vetoaa, ettei kirjoittaja tiedä mistä puhuu. Jos teillä on antaa ihmisille sitä "oikeaa" ja "todellista" tietoa, niin missä viipyy todisteet? Me emme voi muuta kuin katso esim Koira,netin surullisia lonkkatilastoja. Olkaa siis kilttejä ja perustelkaa miksi rotu ei mielestänne ole sairas? Itse ainakin olen avoin muuttamaan käsitystäni rodusta heti kun minulle osoitetaan sen elinvoimaisuuden puolesta dataa.

    Työkaverillani on eb, jota on käytetty jalostukseen (oli sijoituksessa). Kysyinkin häneltä, että tsekattiinko nartulta mitään ennen jalostuskäyttöä. Meinasin, että vaikka itse etsin suhteellisen terveestä rodusta itselleni sopivaa pentuetta (australianpaimenkoira) olin silti tarkkana lonkkien ym suhteen. Tähän hän meinasi, että hänen koiransa on kiva kotikoira jolla teetettiin lisää kivoja kotikoiria. Minä kun etsin harrastuskoiraa, niin asia on aivan eri. Itse en kuitenkaan tajua, miksi puhtaasti kotikoiraksi tarkoitetun yksilön ei tarvitsisi olla mahdollisimman terve?

    Moni myös tuntuu perustelevan kantaansa sen oman koiran perusteella. Toivoisin ihmisten muistavan, että yksilö edustaa rotuansa, mutta siitä ei voi tehdä koko rotua kattavia yleistyksiä. Tiedostan myös, ettei kaikki tarinansa jakaneet näin tee.

    VastaaPoista
  22. "Suosittelisin tutustumaan brakykefaaliseen syndroomaan. Jokainen englanninbulldoggi kärsii siitä."
    Olipas rankasti yleistetty... On niitä kuonollisia ja röhisemättömiäkin bulldoggeja olemassa, vaikka valitettavasti taitavat olla vielä vähemmistönä. Hengitystie projekti on Suomessakin käynnissä ja sen tarkoituksena on kartoittaa ja parantaa tilannetta tältä osin. Ihmeisiin ei silti pystytä ja yhdessä sukupolvessa ei isoa muutosta saada aikaan, vaikka tahtoa siihen olisikin.

    "Eikös myös lähes kaikki enkkubullien synnytykset hoideta keisarileikkauksella ja astutukset keinosiementäen, koska koirat rivät rakenteensa vuoksi pysty astumaan eivätkä synnyttämään kunnolla?"
    "Synnytyksestä en osaa sanoa mitään tarkkaa, mutta astutukset rodulta ei onnistu ilman ihmisen apua, ainakaan alla olevassa linkissä olevan kasvattajan mukaan."
    Jälleen lähennellään rankkaa yleistämistä ja millaisella otannalla ...?
    Itsekin rodun parissa toimineena tiedän, että astumiseen ei ihmisen tarvitse puuttua, kun uroksen sukuvietti on kohdallaan ja nartulla otollinen aika. Varmasti niitäkin yksilöitä tässäkin rodussa on joilla rakenne (tai huono lihaskunto, heikko sukuvietti jne.) estää luonnollisen astumisen. Silloin tälläinen yhdistelmä tulisi jättää käyttämättä. Tähän pitäisi mielestäni pyrkiä kaikessa eläinten jalostamisessa. Keinosiemennystä käytetään monissa muissakin roduissa, eikä syynä useinkaan ole astumisen vaikeus vaan esim. tuonti sperma, mutta se saisi mielestäni ollakin sitten se ainoa syy.

    Jalostuksen kannalta ongelmaksi voi tässä(kin) rodussa muodostua se, että rotu tiinehtyy helposti, pentu määrät ovat kohtalaisen suuria ja pennut usein varsin isokokoisia suhteessa nartun kokoon. Pahimmillan tilanne on silloin, jos edellä mainittu yhdistyy nartun huonoon kuntoon, mahdollisiin olemassa oleviin hengitysvaikeuksiin tai muihin rakenteellisiin "virheisiin" voi johtaa tilanteisiin jossa narttu rasittuu tiineys aikana kohtuuttomasti. Tai jopa kuolee. Tämä pitäisi kasvattajien pystyä, ja ennenkaikkea haluta, ennakoimaan, se on haastavaa kaikissa roduissa. Kristallipalloa, kun ei ole käytössä kenelläkään. Tässä kohtaa kysytäänkin kasvattajalta morraalia ja etiikkaa.

    Maailmasta en tiedä, mutta Suomessa on viime vuosina syntynyt yksittäisiä pentueita luomuna eli narttu on hoitanut synnytyksen itsenäisesti alusta loppuun. Määrä on suurempi mikäli mukaan otetaan ne pentueet joissa narttu on saanut ihmiseltä jotakin apua, mutta synnyttänyt kuitenkin itse.

    Keisarinleikkaukseen lähdetään rodussa ehkä liiankin helposti. Itse olisin taipuvainen ajattelemaan, että siihen saakka pitää antaa luonnon hoitaa, kunnes nartun vointi ja henki on vaarassa. Pentuja voidaan näin toimimalla menettää, mikä on surullista, mutta niin käy joskus muissakin roduissa. Lähtökohtaisesti minusta on väärin narttua kohtaan, jos sille ei anneta mahdollisuutta suoriutua luonnollisesta synnytyksestä. Keisarinleikkaus ei minusta ole yhtä kuin synnytys. Se on hätätoimenpide joka tehdään nartun pelastamiseksi, mikäli jokin menee pieleen.

    Itse toivoisin kaikille jalostukseen käytettäville koirille rotuun katsomatta kattavia terveystarkastuksia. Ei pelkkiä luuston kuvauksia, sydänkuunteluita, allergia testejä tms. vaan haluaisin koirille ns. terveysindeksin, jossa koira arvioitaisiin kokonaisuutena huomioiden kaikki sen hyvinvointiin vaikuttavat seikat rotuun katsomatta. Haaveet elättää...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan fiksuja mielipiteitä :) Toivottavasti se ei ole vain sanahelinää.

      Kuten kommenteissakin on tullut ilmi, ihmiset kaipaavat muutakin kuin puhetta. Missä on kuvat ja videot näistä luonnollisista astutuksista? Missä on niiden terveiden englanninbulldoggien terveystulokset, joita niin paljon mainostetaan? Kuten itse mainitsit, muutos ei tapahtu yhdessä sukupolvessa. Kuinka monen sukupolven on ihan ok kärsiä ennen kuin päästään (jos päästään) terveimpiin koiriin?

      Poista
    2. Sait juuri erittäin hyvin argumentoidun kommentin ja sinun mielestäsi tästä pitäisi olla kuva- sekä videomateriaalia? Aika mustavalkoista, jos kuva- ja videomateriaalia on olemassa vain ikävistä asioista, se ei tarkoita ettei hyviä asioita tapahdu. Vähän kuin kymppiuutisia seuraisi, onhan maailmassa kauniitakin asioita uutisissa esitetyn kurjuuden lisäksi.

      Miten itse vastaisit viimeisempään kysymykseesi? Jos Suomessa kasvattajat ovat ottaneet vastuun viedä eb:tä parempaan suuntaan, niin sekään ei ole mielestäsi hyvä ratkaisu?

      Poista
    3. Harvoinpa noita astutus tilanteita missään rodussa kuvataan saati videoidaan ja vaikka niitä otoksia löytyisikin niin vielä harvenpi niitä mihinkään julkiseen jakoon laittaa.

      Terveystuloksia löytyy kyllä, vaikkakin valitettavan vähän. Tulkinnanvaraista on sitten se mikä on täysin terve koira?

      Viralliset terveystulokset voi toki jollakin yksilöllä rotuun katsomatta olla priimaa, mutta koiralla voi olla muita sairauksia tai ominaisuuksia joista on sille ja tuleville sukupolville huomattavaa haittaa, jopa kärsimystä. Bulldoggi tai mikään muukaan koira ei esim. tarvitse A:n lonkkia voidakseen elää hyvän ja kivuttoman elämän. Bulldoggien rakenne on nykyisellään sellainen,että paino on suurilta osin etujaloilla jolloin puhtaat tai 1 kyynär tulokset ovat koiran elämän kannalta tärkeät. Lonkkien kuvaamista ja arvioimista hankaloittaa lantion ja takajalkojen erilainen asento moneen muuhun rotuun nähden. Näitä bulldoggien (ranskan- ja englannin) lonkka tuloksia tilastoista tutkiessa olisi aina hyvä nähdä itse kuvatkin. Mahdotonta, tiedän. Koira on voinut esim. lantion asennon vuoksi saada kennelliitolta lausunnoksi D tai jopa E, vaikka lonkka maljat ovat siistit, tiiviit ja terveet. Sama kuva suoralla (noutaja tyyppisellä) lantiolla olisi arvosteltu todennäköisesti A:han. Eli kaikki ei ole sitä miltä ensi vilkaisulla näyttää. Suoranaiset nivelrikot on sitten asia erikseen, niitäkin mahtuu tähän rotuun, kuten myös muihin rotuihin.

      Selän osalta tilanne on kokoajan paranemaan päin, kun bulldogeillekin on alkanut sitkeän kasvatus työn tuloksena tulla rangan jatkoksi häntä, entisen sykerön sijaan. Sehän on ihan yleisesti tiedossa oleva asia kaikissa roduissa, kissoillakin, että esim. häntä mutka usein korreloi myös selkärangan nivelten kuntoon.

      Näissä terveysasioissa, ja muutenkin tässä elämässä yleensä, se vaan kulkee niin, että välillä joku eläin tai ihminen jossain sairastuu, joutuu onnettomuuteen tms.ja joutuu kärsimään tarpeettomasti. Surullista, mutta totta.
      Se ei tietenkään poista sitä tosiasiaa, että ihminen on joissakin eläin roduissa vienyt jalostuksen liian pitkälle ja jotkin eläin yksilöt joutuvat siitä maksamaan. Aina on kuitenkin toivoa paremmasta. Jokainen voi sitten omilla valinnoillaan ja teoillaan vaikuttaa siihen mihin suuntaan asiaa omalta kohdaltaan vie...

      Ps: Terve buldoggi ei sittenkään taida olla urbaani legendaa tai satua:

      http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=FI47499%2F11&R=149

      Poista
    4. Terve bulldoggi, jolla on D/D lonkat? Ei ihan vastaa käsitystäni terveestä, mutta kertonee jotain rodun tilasta. Mutta siinä toki olet oikeassa, että lonkat ovat englanninbulldoggien ongelmista ehkä pienin. Olen kyllä kuullut ennenkin tuon (urbaanin legendan?), että bulldoggien lonkat pitäisi arvostella jotenkin ihan omalla taulukollaan. Koskaan en ole vain kuullut sitä kenenkään eläinlääkärin tai muun kuin englanninbulldoggiharrastajan suusta / kirjoittamana.

      Poista
    5. "Miten itse vastaisit viimeisempään kysymykseesi? Jos Suomessa kasvattajat ovat ottaneet vastuun viedä eb:tä parempaan suuntaan, niin sekään ei ole mielestäsi hyvä ratkaisu?"

      Itse vastaisin, ettei yksikään sukupolvi saisi kärsiä sillä aikaa, kun yritetään jalostaa terveempiä koiria. Yhdistelmää ei tulisi tehdä, jos voidaan olettaa siitä syntyvän sairaita koiria. On hienoa, että Suomessa kasvattajat 'ovat ottaneet vastuun' viedä eb:tä parempaan suuntaan. Olen vain hieman ihmeissäni millä tavalla se tapahtuu, kun Koiranetissä ei näy yhtään luustoltaan terveeksi kuvattua koiraa? Roturisteytyksillä toivottavasti.

      Poista
    6. Mihin itse Elina vetäisit rajan terve lonkkaisuuden suhteen?

      Poista
    7. Minun ei onneksi tarvitse sitä rajaa vetää, vaan sen ovat tehneet kokeneet eläinlääkärit. Luotan heidän ammattitaitoonsa. D-lonkat = keskivaikea kasvuhäiriö.

      http://www.kennelliitto.fi/sites/default/files/media/lonkkaohje_2014_0.pdf

      Poista
    8. "Yhdistelmää ei tulisi tehdä, jos voidaan olettaa siitä syntyvän sairaita koiria."

      Olettaahan voi ihan mitä vain, mutta olettuksen varaan, ei voi rakentaa missään kohtaa yhtään mitään kestävää!
      Yleisesti oletetaan, että yhdistämällä rotunsa/lajinsa terveet vanhemmat keskenään, saadaan vain terveitä jälkeläisiä. Todellisuuden kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

      Vähänkin jalostusta ja genetiikkaa tunteva tietää, ettei asia ole noin yksinkertainen ja yksi selitteinen. Puhumattakaan heistä joilla on oikeasti teoria- ja käytännön kokemusta koirien jalostuksesta jopa vuosi kymmenien ajalta.
      Kasvattaja voi tehdä nöyrästi pyyteetöntä työtä tutkien, tietoa keräten ja kokemuksista viisastuen, mutta valinnat tehtyään hän ei voi muuta kuin toivoa parasta ja pelätä pahinta...

      Roduissa joissa ei ole kuvaus pakkoa vain murto osa populaatiosta kuvataan. Silloin otanta tehdä mitään johtopäätöksiä rodun yleisestä terveydentilasta on mitätön, joten ihmiset muodostavat mielipiteensä vain oletusten varaan. Ja kuten jo kertaalleen totesin oletuksen varaan ei voi mitään kestävää rakentaa. Oletus eli luulo, kun ei ole tiedon väärti.

      Jokohan olisi aika kaikkien lopettaa olettaminen?


      Poista
    9. Varmaan ymmärrät eron:

      a) Teetetään pentue vanhemmilla, jotka ovat tutkitusti terveita (mielellään myös niiden lähisukulaiset). Lisäksi koirilla ole allergioita, kirsikkasilmiä jne. Tässä voidaan OLETTAA, että pennutkin ovat suurella todennäköisyydellä terveitä.

      b) Teetetään pentue vanhemmilla, joita ei ole tutkittu / niiden terveystutkimusten tulokset ovat huonot. Samoin on koirien lähisukulaisten tilanne. Koirilla / niiden sukulaisilla on allergioita, pehmeää kitalakea yms. Tässä voidaan OLETTAA, että pennut ovat suuremmalla todennäköisyydellä sairaita kuin vaihtoehdossa A.

      En ole genetiikan asiantuntija, mutta kyllä minäkin siitä perusteet tiedän. Suosittelen tutustumaan Per-Erik Sundgrenin teksteihin.

      Poista
    10. Osaltaan olen samaa mieltä noista oletuksista, mutta ei se ihan noin musta valkoisesti toimi käytännössä.
      Koska A lonkkaisilla vanhemmilla voi saada pentueen jossa kaikki pennut ovat D lonkkaisia ja C lonkkaisista vanhemmista voi saada pentueen jossa kaikki pennut ovat A lonkkaisia. Ja mitä tulee perimään tuleville sukupolville niin nykyisellään tietyt piirteet ovat piilevänä kaikissa tiettyjen rotujen yksilöissä ja on vain ajan kysymys milloin ne nousevat esiin kussakin linjassa. Tämä johtuu ihan siitä, että koiran jalostuksessa on käytetty liian kauan liian suppeaa otantaa rotu populaatiosta jalostukseen. Tuijottaen mahdollisesti vain yhtä piirrettä ja valitettavan usein se piirre on ollut myös jotain muuta kuin koiran yleisterveys.

      Ikävä kyllä siis liian tiukat rajat esim. lonkissa on johtanut monessa rodussa siihen, että geeni populaatio on kavenunut siinä määrin, että koirille on sitä myöten alkanut ilmaantumaan uusia ennen piilossa pysyneitä terveys ongelmia. Usein ne ovat koiran kannalta huomattavasti vakavampia haittoja hyvän ja kivuttoman elämän tiellä, kuin esim. C-D lonkat joita voi hyvinkin kompensoida pitämällä koiran lihaskunnon hyvänä. Minkä nyt pitäisi olla itsestään selvää muutenkin rotuun ja lonkka tuloksiin katsomatta.

      Lonkkien kohdalla tilanne on kuitenkin sellainen, että täysin puhtaaksi nuorena kuvattu koira voi myöhemmällä iällä sairastua nivelrikkoon, joka johtaa suuriin kipuihin, lääke kierteeseen ja koiran ennen aikaiseen lopetukseen. Tähän vaikuttaa esim se, jos sen lihaskunto on ollut elämän varrella rasitusmäärään nähden puutteellista ja sillä on kuitenkin piilossa oleva alttius lonkka dysplasiaan.
      Toisaalta huonompikin lonkkainen koira, jonka lihaskunnosta on huolehdittu alusta saakka riskit tiedostaen, voi elää pitkän ja kivuttoman elämän pysyen toimintakykyisenä vanhuksen viimeiseen päivään saakka.

      Tottahan tuota ylempää esimerkkiä itsekkin mieluummin jalostukseen käyttäisin, mikäli koira muuten olisi kaikinpuolin hyvä rotunsa edustaja ja mahdollisimman terve myös muilta osin, koska nuorenahan nämä kuvataan.
      Itselleni riittää ulkomuodossa kriteeriksi hyvä, mutta terveydessä valitsen aina sen joka on tutkitusti terveempi kaikilta osin. Kokonaisuutena. Kaikiltaosin täysin terveitä koiria ei missään rodussa kovin montaa ole, joten jossain kohtaa joutuu aina tinkimään ja jokainen kasvattaja vetää sitten sen rajan siihen mikä itselle hyvältä tuntuu. Toki aina voi lopettaa kasvattamisen kokonaan, mutta veikkaanpa että joku jossain tekee sen kuitenkin ja kriteerit voivat olla aivan erilaiset...

      Ei siis pidä ymärtää väärin. Minä olen aina kannattanut ja kannatan yhä ehdottomasti terveystutkimuksia niillekin roduille, jotka eivät Pevisassa ole.
      En vain tee sitä niinkään jalostus materiaalin rajaamisen vuoksi, vaan nimenomaan yksittäisen koiran hyvinvoinnin lähtökohdista. Sanotaan, että tieto lisää tuskaa, mutta tässä kohtaa se voi vähentää sitä, kun omistaja tiedostaa koiransa tilanteen ja osaa ennakoida tulevaa omalla toiminnallaan. Lonkkien kohdalla se on mahdollista, ei toki paranna, mutta pitää koiran elämän laadun kohdallaan.
      Vaan esim. vakavissa allergioissa kaikista omistajan toimista huolimatta koira voi joutua kärsimään kohtuuttomasti, koska yksiselitteistä keinoa oireiden hallintaan yksilö tasolla ei vain ole, vaan toimitaan pitkälti haku ammunnalla ja esim. sopivan ruoan löytyminen voi viedä jopa vuosia koiran elämästä.

      Tämä on aihe josta voisi tässä keskustella loputtomasti tulematta hullua hurskaammaksi. Tämä kaikki on lopulta vain sana helinää aloittajan tekstistä alkaen...
      Tuomitsijoita riittää joka lajissa varsinkin koiranjalostuksessa se, kun on niin helppoa.
      Rakentavia kehittäjiä ja toimijoita onkin sitten vähemmän. Onneksi heitä kuitenkin on tätä nykyä mm. Englannin bulldoggien kasvattajissa aikalailla paljon, joten rodun tulevaisuus näyttää valoisammalta kuin vuosiin.

      Poista
    11. Mutta bordercollietkinhan on aivan lonkkavaivaisia ja silti sinulla on niitä? Vahvassa ristiriidassa tekstisi kanssa (en viittaa siis itse blogitekstiin).

      Poista
    12. Joo, bordercollieilla on _aivan valtavasti_ lonkkavikoja :D Miten hienoa, että mulle on käynyt niin hyvä tuuri, että omalle kohdalle on osunut peräti kaksi A/A lonkkaista ja 0/0 kyynäräistä yksilöä, jotka ovat muutenkin olleet terveitä. Uskomatonta kerrassaan!

      Poista
    13. Kävin huvikseni Koira.netistä katsomassa ja vuodesta 2000 etiäpäin syntyneistä bordercollieista on lonkiltaan kuvattu yli puolet, 54%. Näistä on suurinosa A lonkkaisia (57%) ja ne neljä yksilöä, jotka ovat E lonkkaisia ovat tutkituista 0% (eli suhteessa häviävän pieni osa). 83% täysin terveitä A tai B tuloksin.

      Englanninbulleilla samat suhteet on 3% tutkittuja ja niistä huomattava enemmistö (47%) E lonkkaisia ja 1% A lonkkaisia (tai siis yksi yksilö A lonkkainen). Sairaita eli D ja E lonkkaisia on 84%.

      Ymmärrän tämän perusteella täysin, että Elinalla on tosiaan käynyt aivan uskomaton mäihä saada itselleen tervelonkkaiset yksilöt!

      Poista
    14. Kiitos Katariina, kun jaksoit kaivaa nuo tilastot! :)

      Poista
    15. En tarkoittanut kommentillani verrata englanninbulldoggia (en omista kyseistä rotua, ei ole intohimoni) ja bordercollieta, vaan enemmän tarkoitin kommentin tuohon että miten itselleen voi perustella sairaan koiran sillä että sairaampiakin rotuja löytyy. Yli 20% bordercollieista on lonkkavikaisia.

      Poista
    16. Olen ottanut molemmat koirani tarkkaan tutkituista yhdistelmistä, joista tulee kaikella todennäköisyydellä hyvin terveitä koiria. Ja niin tulikin :) Molempien koirieni sisaruksista kaikki ovat A-lonkkaisia ja 0-kyynäräisiä (nuoremman sisaruksista tosin kuvattu omani lisäksi vain kaksi). Omat koirani ovat nyt 7v ja 9v eikä niillä ole ollut mitään perinnöllisiä sairauksia.

      Otathan huomioon, että bordercolliet ovat jakautuneet hyvin voimakkaasti työ- ja näyttelylinjoihin. Kaikkia rodun edustajia ei voi niputtaa samaan kastiin.

      Poista
    17. Mistä ihmeestä tämä väite, että "Yli 20% bordercollieista on lonkkavikaisia" tulee? Olen erittäin hämmentynyt varsinkin kun kävin teidot oikein tarkistamassa. Mistä tämä tieto on peräisin? Onko väittäjällä jotain tietoa, mitä meilel muille ei jaeta? Tarkoittaako tämä siis, että muutkin rodut joissa Koira.netin mukaan menee lonkkien osalta hyvin, onkin aivan sairasta sakkia? Pitäisikö itse olla huolissaan?

      Ja tosiaan esim. bortsuissakin (kuten "omissa" roduissanikin) on kasvattajia, jotka valikoivat vain tervelonkkaisia ja sitten on niitä, jotka käyttävät C lonkkaisiakin jalostukseen. C ei ole vielä sairas, mutta itse en hyvinkään todennäköisesti C lonkkaisesta koirasta itselleni pentua ottaisi. Ainakin kuvaustilastojen mukaan kuitenkin tervelonkkaista jalostusmateriaalia löytyy hyvin, joten itse pystyy omilla kriteereillän todennäköisesti kannattamaan toivomaansa jalostus ja kasvatussuuntaa.

      Poista






  23. Suomen Englanninbulldoggiyhdistys

    20 t · Muokattu ·
    .

    Eläinsuojeluliitto Animalia uutisoi Facebook-sivullaan ainakin kolmen englanninbulldoggin Suomessa tukehtuneen tiineyden aikana kuoliaaksi. Spekulointi koirien kuolinsyillä ilman tarkempaa tietoa ei edistä sitä, että koiranomistajat kirjaavat koiriensa kuolinsyytietoja jalostustietojärjestelmään. On valitettavaa, että verkossa liikkuu paljon tällaista epämääräistä tietoa, joka poikii edelleen hyvinkin asiatonta palautetta suoraan bulldogginomistajille ja kasvattajille, eikä edistä rakentavalla tavalla koiranjalostusta.

    Suomen Englanninbulldoggiyhdistyksessä tiedostetaan, että rodun terveystilannetta pitää parantaa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää bulldoggin hengitykseen, rakenteeseen ja luonnolliseen lisääntymiseen. Näiden asioiden eteen on jo tehty työtä. Yhdistys on mm. käynnistänyt englanninbulldoggien hengitystietutkimuksen yhteistyössä useiden eläinlääkäriasemien kanssa. Tutkimusta koordinoi Lahden eläinlääkäriasema. On tärkeää saada mahdollisimman moni bulldoggikasvattaja ja rodun harrastaja sitoutumaan rodun kehittämiseen.

    Yhdistyksellä on työn alla englanninbulldoggin uusi jalostuksen tavoiteohjelma. Kennelliiton jalostustieteellinen toimikunta on hyväksynyt ohjelman vuosille 2015-2016 elokuun kokouksessaan sillä edellytyksellä, että yhdistys selvittää tänä aikana kattavasti rodun terveystilanteen (lonkkakuvaukset, polvitutkimukset, kyynärtutkimukset, hengitystutkimukset). Korjattu ohjelma toimitetaan tiedoksi Kennelliiton toimistoon vuoden 2014 loppuun mennessä.

    Yhdistys on suunnittelemassa englanninbulldoggien kuntotestiä yhteistyössä Kennelliiton kanssa. Kuntotesti sisältää kaikki rodun terveystilanteen selvittämisessä kartoitettavat tutkimukset.

    Terveemmän englanninbulldoggin jalostamiseksi bulldogginomistajien toivotaan tekevän terveystutkimuksia koirilleen ja mm. osallistumaan englanninbulldoggien hengitystietutkimukseen, josta saa lisää tietoa yhdistyksen verkkosivuilta. Sivuilta löytyy myös linkki englanninbulldoggien terveyskyselyyn.

    Toivomme, että kaikki bulldogginomistajat tulevat mukaan englanninbulldoggien terveystalkoisiin!

    Pasi Apajalahti
    puheenjohtaja
    Harri Reimari
    varapuheenjohtaja, jalostustoimikunnan puheenjohtaja
    Janne Koivisto
    sihteeri
    Suomen Englanninbulldoggiyhdistys ry

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joku anonyymi on ilmeisesti kopioinut tämän tekstin tänne Suomen Englanninbulldoggiyhdistyksen sivuilta. http://www.seby.fi/uutispalsta.php

      ”Spekulointi koirien kuolinsyillä ilman tarkempaa tietoa ei edistä sitä, että koiranomistajat kirjaavat koiriensa kuolinsyytietoja jalostustietojärjestelmään.”

      Luulen, että vielä vähemmän koirien kuolinsyyn kirjaamista edistää se, että oman rodun harrastajilta tulee melkoisesti haukkuja tietojen julkaisseelle. En vierittäisi syytä muiden koiraihmisten niskoille.


      ” Yhdistys on mm. käynnistänyt englanninbulldoggien hengitystietutkimuksen yhteistyössä useiden eläinlääkäriasemien kanssa. Tutkimusta koordinoi Lahden eläinlääkäriasema.”

      Tutkimus on käynnistetty vuoden 2011 lopussa. Ihmettelen, ettei tämän uutisen yhteydessä ole mainittu tuloksista mitään. Olisi mielenkiintoista tietää kuinka paljon koiria on tutkittu ja millaisia tuloksia on saatu.

      On hienoa, että rotuyhdistyksessä tiedostetaan, että rodun terveydentilaa tulisi parantaa. Kuitenkaan en näe mitään mainintaa esimerkiksi PEVISA-ohjelmaan liittymisestä. On mielenkiintoista miten yhdistys aikoo selvittää kattavasti rodun terveydentilan, kun koirille ei suoriteta terveystutkimuksia tai ainakaan niiden tuloksia ei virallisteta.

      Poista
  24. Ei varmasti mene eläinsuojelulakiin tuo. SKL:lla on jo yleinen jalostusstrategia, joka estää kliinisesti sairaiden koirien jalostuskäytön - mutta vain teoriassa. Käytännössä SKL ei tee mitään, se rekisteröi ilmoituksista huolimatta ilomielin pentuja vanhemmille, joilla on esim. patellaluksaatiota tai ristisidevammoja jo useammassa sukupolvessa (sukutaulussa useita leikattuja koiria). Paljon riittää puhetta, mutta mitään ei tehdä. Tämä menee jo liian pitkälle, eläinten kustannuksella. SKL:n tulisi itse laittaa jalostuskielto kaikille koirille, jotka eivät ole kliinisesti terveitä oli kyse sitten hengitysongelmista tai sydänvioista, vakavasita lonkka- tai kyynärvioista jne.

    VastaaPoista
  25. Koska englanninbulldogit eivät kuulu pevisaan (mitä minä toivoisin, ja toivottavasti joskus kuuluu!) ei koiria tutkita. Ja nekin harvat jotka on tutkittu ja kuvattu niin onko niiden tiedot laitettu rekisteriin? Voisiko nuo huonot tilastot kenties johtua siitä ettei bulleja ole yksinkertaisesti tutkittu ja kirjattu mihinkään! Monella tuntuu olevan "terve" bulli jolla esim yksi vaiva niin johan tällainen nostaa esim lokka tilastoja kohisten jos osallistujia on 3%! Se 3% tutkituista saattaa olla olla sairasta sakkia, mutta jos osallistujia olisi 60% olisiko tilastot tosiaan noin huonoa luettava?? Silläkään ei voi tilastoja vertailla! En ole rodun hävittämisen kannalla, päin vastoin meille on tulossa bullipentu ja se on tutkituista terveistä vanhemmista (ei kirsikkaa, häntävikaa, lonkat+kyynärät ok, hengitystiet normaalit, emo sporttibulli, isä raskaampi rakenteeltaan) tuleeko minulle nyt monivammainen vai terve bulli?? Se on herran haltuun, niinkuin aina pentujen teetto! Kannatan bullirotua ostamalla pennun ihmiseltä joka tekee kaikkensa bullien terveyden eteen, en missään nimessä kannata hävitystä! Sanoit ettei yksikään sukupolvi saa kärsiä välissä? Oletko siis sitä mieltä että jos esim terveet Collie vanhemmat saa D/D lonkkaiset pennut ne pitäisi hävittää? Tai niillä on furutassut kaikilla niin piikille vaan? ei se niinkään voi mennä! täältä häviäisi aika monta rotua tuolla asenteella!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Erikoinen ajatusmalli sinulla tilastojen suhteen. Sitä ei valitettavasti tue se tosiasia, että lonkkakuvausten tekeminen englanninbulldogeille loppui kuin seinään, kun E-lonkkaisten käyttö kiellettiin.


      "Sanoit ettei yksikään sukupolvi saa kärsiä välissä? Oletko siis sitä mieltä että jos esim terveet Collie vanhemmat saa D/D lonkkaiset pennut ne pitäisi hävittää? Tai niillä on furutassut kaikilla niin piikille vaan?"

      No en tietenkään ole sitä mieltä. Eipä tullut mieleenkään, että kukaan voisi ajatella noin. Kyse ennakoinnista eli siitä, ettei sairailla vanhemmilla pitäisi teettää pentuja. Silloin todennäköisyys sairaiden pentujen syntymiseen on suurempi kuin terveiden vanhempien jälkeläisillä.

      Minä vain ihmettelen miksi valita todennäköisesti sairas rotu/pentu, kun voisi valita myös todennäköisesti terveen.

      Poista
  26. Tuskin tällä blogilla eb kasvatus loppuu ni lopettakaa turhan päivänen syyttely ja haukkuminen. Jokaisella on oma mielipide. Minun eb vaikuttaa kovin iloiselta ja kivuttomalta. Ei rohise kuin satunnaisesti nukkuessaan ja ikää jo 9,5v. Lääkärissä käyty vain rokotuksissa.

    VastaaPoista
  27. Minulla on nyös 9,5 vuotias eb ja kovin tyytyväiseltä koiravanhus vaikuttaa:). Hiukan on askel hidastunut mutta niinhän sen kuuluu mennä. Koira joskus kuorsaa, varsinkin selällään maatessa mutta niin teen minäkin! Koirani on uros ja aiemmin, vielä tuossa kolmisen vuotta sitten painoi n. 28 kiloa, ei ollut läskiä ollenkaan. Nyt eilen oltiin rokotuksissa ja paino oli alle 25 kiloa....läskiä ei ole edelleenkään mutta lihasmassa on pienentynyt kun pappa ei liiku enää 10 kilometrin lenkkejä. Perheessämme on myös ranskis ja se on ollut ihan yhtä terve kuin tämä enkkukin.

    Uskon itse että hyvät elintavat ja riittävä lenkitys pitää koiran kuin koiran kunnossa, meillä barffataan. Enkku oli kaikille viljoille herkkä, oireina iho-oireet ja ripuli. Naapurustossa on tullut ja mennytkin terveiden rotujen edustajia aika nuorina, esim. lapin koira 2v on nukutettu pahojen allergioiden ja nivelrikon takia, Suomen ajokoira 3v.kuoli sydänkohtaukseen, Bordercollie lopettiin 4 vuotiaana pahan ahdistuksen ja vihaisuuden vuoksi.....kyllä näitä surullisia tarinoita riittää kaikilla roduilla. Muistetaan kuitenkin että meillä ihmisillä on vastuu eläimistä, eivät nuo koirat tänne nettiin kirjoittele:)

    VastaaPoista
  28. ''Englanninbulldoggin arvellaan usein olevan erittäin vaativa koira, joka kärsii lukuisista sairauksista. Näin ei ole. Rodussa esiintyy perinnöllisiä silmäluomien sairauksia ja vikoja, ihosairauksia, ns. tiukkaa häntää, allergioita, pehmeästä kitalaesta ja ahtaista hengitysteistä johtuvia vaikeuksia sekä epilepsiaa. Olennaisesti sairaampi kuin useimmat muut koirarodut englanninbulldoggi ei kuitenkaan ole.''

    Kopsattu eb- yhdistyksen sivuilta. Mitenkä tuo virke kuulostaa kovin hauskalta? Ei kärsi lukuisista sairauksista, no mikä tuo listaus sitten heti sen perään on? Ja onkohan mun koirat jotain superkoiria, koska ne on oikeasti terveitä, kun kerran eb ei ole muihin rotuihin nähden olennaisesti sairaampi.. :D

    Omasta mielestä on hyvin hälyyttävää, kun eb:n (ja muiden ruttukuonojen omistajat), kehuskelee sillä, kuinka niiden koirat ei rohise kuin vähän nukkuessa, kuinka ne jaksaa lenkkeillä jopa 5km. Eikö jokaisen koiran kuuluisi pystyä siihen? Miksi ruttukuonojen omistajat pitää sitä saavutuksena? Voisiko johtua kenties siitä rodun todellisesta tilanteesta, kenties...? Ehkei se rotu olekkaan niin terve ja elinvoimainen, ja siksi ''pidemmät'' lenkitkin on ihme.

    VastaaPoista

Kysyä saa ja kommentit on toivottuja :)