Sisällön tarjoaa Blogger.

Kymmeniä orpoja norsuja Sri Lankassa

Yksi mieleenpainuvimmista paikoista muutaman vuoden takaiselta maailmanympärimatkaltamme oli Pinnawalan norsuorpola. Koko Sri Lanka jäi mieleemme erittäin positiivisessa mielessä, mutta ensimmäisenä mieleeni tulee tästä maasta puhuttaessa suuri lauma norsuja. Vajaan sadan kilometrin päässä maan pääkaupungista Colombosta, niitä pääsee näkemään läheltä ja paljon kerralla.


Pinnawalassa elää maailman suurin vankeudessa elävä norsulauma. Orpola on saanut alkunsa vuonna 1975, kun emonsa menettäneet, vierottamattomat norsuvauvat kaipasivat hoitoa. Siitä eläinmäärä on kasvanut noin 80 elefantin käsittäväksi suureksi laumaksi. Orpolan asukkaisiin lukeutuu myös mm. maamiinassa jalkansa menettänyt yksilö ja lauma on lisääntynyt myös orpolassa syntyneiden yksilöiden muodossa.

Vierailimme Pinnawala Elephant Orphanagessa lokakuun alussa vuonna 2010. Maksoimme ulkomaalaisina kymmeniä kertoja kalliimman pääsymaksun kuin paikalliset, mutta summa oli silti vaatimaton, reilut 10 euroa. Vastassa oli kaunis maisema ja paljon norsuja. Paikkaan oli helppo ihastua.


Norsuilla oli suuri alue, joka jatkui niin pitkälle, ettemme erottaneet toisessa päässä mitään aitaa. Ne saivat oleskella siellä vapaasti yhtä urosta lukuunottamatta. Sillä oli jonkinlainen kettinki kaulan ja jalan ympäri. Norsujen sekaan ei saanut tietenkään mennä kävelemään, vaan ihmisille oli asetettu rajat liikkumiselle. Osa norsuista vaikutti kuitenkin tulevan mielellään ihmisten luokse.








Ohjelmaan kuului vauvaelefanttien pulloruokinta. Minäkin maksoin pari euroa ekstraa siitä ilosta, että vauvanorsu kumosi jättituttipullonsa kitusiinsa varmaan alle puolessa minuutissa. Eikä se nyt ihan vauva edes ollut, vaan aika iso jässikkä. Turistien rahastusta, mutta toisaalta annan mielelläni euroni elefanttien hyväksi. Nähtiin myös kuinka norsu pistelee poskeensa puuta. Sellaista hyvin pehmeää tosin, mutta puuta silti. Pikkunorsu murskasi puunrungon jalallaan ja sen jälkeen se ryhtyi repimään sisältöä paloiksi vahvalla kärsällä. Maiskutus oli melkoinen!


Olimme kuulleet, että norsut viedään pari kertaa päivässä joelle uimaan ruokailun jälkeen. Sen me halusimme ehdottomasti nähdä. Lähdimme edeltä joelle ja ihmettelimme mistä ihmeestä kymmenien norsujen lauma sinne muka vietäisiin. Missään ei ollut sopivan näköistä väylää, pelkkää katua vain. Pian meille selvisi, että nimenomaan sitä katua pitkin norsut joelle tallustavatkin. Aikamoista. Liikenne pysäytetään päivittäin useita kertoja, koska norsuorpolan ja joen välissä kulkee autotie. Matkan varrelle jää myös useampi matkamuistokoju.

Ensin joelle tuotiin ainoa jonkinlaisissa kahleissa ollut norsu, suuri uros.


Sen jälkeen tulikin sitten loppulauma. Voin muuten sanoa, että on melkoinen näky, kun norsulauma astelee katua pitkin! Alle ei halua jäädä!


Norsut vaikuttivat innokkailta ja siltä, että niillä oli kiire päästä veteen.



Sinne ne sitten sukelsivat!


Meidän lisäksemme joen rantaan oli tullut vain kourallinen turisteja. Bussiryhmä oli lähtenyt pulloruokinnan jälkeen kohti muita kohteita ja saimme nyt ihastella norsujen vesileikkejä melkein yksinoikeudella. Tuo oli kuin jostain sadusta!



Miten suloisia ja herkän oloisia norsut ovatkaan.


Meillä oli melkoisen riemuisat hetket, kun seurasimme norsujen kylpemistä. Emme olleet uskoa silmiämme, kun pienet norsut sukeltelivat.


Siinä missä toiset norsut vaikuttivat herkiltä. Joku toinen taas seikkailunhaluiselta. Muiden hengaillessa ryhmässä, tämä yksi norsu vaikutti pitävän joessa hauskaa yksinään.



Nuoriso-osasto nahisteli keskenään.


Tämä rouva oli kantavana. Miten minusta kovasti tuntuu, että tässä isä kokeilee vauvan liikkeitä? Niinkö vähän norsuisä ja ihmisisä eroavat joiltain osin toisistaan? Tämä taitaa itseasiassa olla eri uros kuin aiemmassa kuvassa.



Nautimme suunnattomasti alla olevan ihanan näkymän katselusta. Norsut vaikuttivat hyvinvoivilta, tyytyväisiltä ja koko paikka oli levollinen. Ei ollut suurta määrää turisteja. Kukaan ei yrittänyt tuputtaa meille mitään. Saimme olla kaikessa rauhassa. Norsut saavat pulikoida joka päivä pari tuntia aamulla ja toiset pari tuntia iltapäivällä. Pakkohan niiden ei ole vedessä olla, mutta suurin osa niistä näytti käyttävän mahdollisuuden mielellään. 



Voivatko Pinnawalan norsut oikeasti hyvin?


Melkein toivoin, etten olisi ryhtynyt kirjoittamaan tätä blogipostausta. Silloin en olisi tullut googlanneeksi Pinnawalan norsuorpolaa. Meille jäi paikasta todella positiivinen kuva. En voi sanoa tuntevani norsujen käyttäytymistä, mutta minusta asiat olivat hyvin. Turistien tämän hetkiset kokemukset paikasta tuntuvat valitettavasti olevan hyvin ristiriitaisia. Tripadvisorin tuoreiden arvostelujen mukaan monet norsuista ovat tätä nykyä kahlittuina ja niillä esiintyy puolelta toiselle heijaamista (tämä on yleisesti tunnettu merkki norsun tyytymättömyydestä). Toisaalta moni taas kertoo, ettei nähnyt lainkaan tälläistä käytöstä ja lähes kaikki olivat vapaana.

Me satuimme ilmeisesti paikalle hyvin hilljaisena päivänä. Pinnawala on kuitenkin suosittu turistikohde. Kolikolla on aina kääntöpuolensa. 80 norsua, jotka syövät jokainen päivässä noin 75 kiloa ruokaa, ei ruokita pelkästään Sri Lankan valtion avustuksella. Turisteja ja turistien mukanaan tuomaa rahaa tarvitaan. Ilman turisteja nämä norsut saattaisivat olla työjuhtina esimerkiksi norsuratsastuksessa (sellaiselle osallistumista en suosittele missään!). Nyt ne saavat elää suhteellisen vapaata elämää tarjoten samalla lukuisia työpaikkoja paikallisille. Sen verran olen kuitenkin touhua vastaan, että toivoisin norsujen lisääntymisen estettävän. Ei niitä tarvitsisi tuottaa lisää vankeuteen. Alkuperäinen ajatus orpolasta on hämärtynyt, kun orpola tuottaa lisää norsuja. Pinnawalaa on myös arvosteltu siitä, että he ovat lahjoittaneet nuoria norsuja paikkoihin, joissa norsuja ei ole lupauksista huolimatta kohdeltu asianmukaisesti.

En myöskään hyväksy bullhookin käyttöä. En tiedä mikä tämä on suomeksi, mutta kyseessä on pitkän kepin nokassa oleva terävä koukku, jolla saadaan tuotettua norsulle kipua tökkimällä sitä herkkiin kohtiin. Tätä käytetään esimerkiksi sirkusnorsujen koulutuksessa. Norsukaan ei ole joka paikasta paksunahkainen. Me emme onneksi nähneet koukkujen käyttöä, vaikka itse bullhookeja näimmekin. Toisaalta en kyllä myöskään tiedä miten voimakastahtoista urosnorsua hallitaan ilman kahleita ja koukkua. Pahaa kuitenkin teki nähdä erään hyvin suositun ulkomaisen matkabloggaajan poseeraavan iloisesti kahlitun norsun kanssa, jolla oli koukku suussa.

Jos koskaan, ikinä, suunnittelet meneväsi katsomaan sirkusta, jossa on norsuja tai meneväsi norsuratsastukselle, katso ensin tämä linkki ja harkitse asiaa uudelleen.

Olisi mielestäni hyvä miettiä miten Pinnawala saataisiin entistä eläinystävällisemmäksi sen sijaan, että sitä boikotoidaan täysin. Turistit voivat omalla käytöksellään ja mielipiteillään muokata paikallisten toimintaa ja auttaa ymmärtämään, etteivät suvaitse huonoa kohtelua. Maailmassa on aivan liikaa kaltoinkohdeltuja eläimiä ja väittäisin kuitenkin, että Pinnawalan norsuilla on asiat keskimääräistä paljon paremmin. 





17 kommenttia

  1. Mielenkiintoinen kokemus ja itsellänikin tulee jotenkin Sri Lankasta automaattisesti mieleen eleflantit <3 Aioin tässä juuri kirjoittaa norsuista ja Aaasiasta ja turisteista omaankin blogiin ja ehkä paneudunkin aiheeseen lähiaikoina! Tuo on hyvä pointti, että eläimiä toki käytetään usein turistien viihteenä, mutta noilla kuvan norsuilla on varmasti suhteessa todella paljon paremmat elinolot mitä monilla flanteilla tuolla päin maailmaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielestäni näillä ronsuilla oli asiat suhteellisen hyvin. En missään nimessä kannata sellaista ajatusta, että kun jossain eläimiä kohdellaan vielä huonommin, voidaan muualla tyytyä sitten pikkaisen parempaan. Aina pitäisi pyrkiä parhaaseen mahdolliseen tulokseen, mutta ehkä Pinnawalan norsujen nykyinen kohtelu on parasta mahdollista mitä maansa edustajat tällä hetkellä voivat tarjota. Valitettavasti uskon norsupaimenten olevan hieman liian ahneita norsujen kustannuksella eli paremminkin voisi olla.

      Poista
  2. Ihan mahtavia kuvia taas, eäinten riemu on niissä käsinkosketeltavaa.

    En tiedä norsujen käsittelemisestä mitään, mutta kun on joskus koittanut taluttaa riehuvaa hevosta, niin kuvittelesin että norsulla on voimaa ainakin kolme kertaa enemmän. En sitten tiedä miten niitä pitäisi talutella jos kerran pakko on taluttaa johonkin tiettyyn suuntaan. Kivun kanssa vai ilman...?!

    Jäin miettimään myös miten tysää kansaa me Suomalaiset ollaan. Kuvittelen miten paljon täällä valitettaisiin jos joku taluttaisi norsuja edes kerran kylän läpi, puhumattakaan että joka päivä ja monta kertaa. Nehän saattaa vaikka kakata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh :D Mun piti itseasiassa kirjoittaa postaukseen, että tämänkaltainen kylän läpi norsujen kuljettaminen tuskin olisi sallittua missään länsimaisessa maassa. Johan sitä nyt pidettäisiin järkyttävänä riskitekijänä, että norsu saattaa vaikka talloa jonkun lapsen alleen. Suomessa tosiaan suurin huoli olisi varmaan tuo sotkeminen!

      Poista
  3. Jee, lisää eläinoikeusasiaa! Olen kovin tyytyväinen :)

    Mulla pisti myös heti silmään nuo urosnorsun kahleet ja ajatus siitä, että orpolassa päästetään syntymään lisää norsuja vankeuteen. Norsut ovat niin mahtavan kokoisia otuksia, että tietenkin niitä on vaikea hallita, mutta kaikenlaiset kahleet ja piikit ei mun mielestä sovi orpokotiin...

    Niin upeita eläimiä ja voin vaan kuvitella tuota uimahetkeä, miten upeaa sitä oli seurata sivusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoilla linjoillaa ollaan siis :) Kymmenien norsujen pulikoimisen seuraaminen oli kyllä ihan mieletöntä!

      Tarkoitus on kirjoitella lähiaikoina lisääkin eläinoikeusasiaa tai etiikkaa. Itseasiassa mulla on yksi postaus jo melko valmiiksi kirjoiteltuna.

      Poista
  4. Minä olen käynyt Pinnawelassa (tunnetaan myös ainakin nimillä Pinnawala/Pinnewala/Pinnewela) useampaan kertaan ja koskaan en ole nähnyt muita heijaavia elefantteja kuin sen sidotun urosnorsun. Meille kerrottiin, että se on sidottuna, koska se on vihainen, mutta sitä ei haluta tappaa, koska sillä on oikeus elämään. Luontoon takaisin siirtämisessä on ongelmia, koska Ceylon on pieni saari eli tilaa norsulaumoille ei oikein ole. Lisäksi orvot äidit eivät osaa villien elefanttien tapoja, eivätkä siis voi opettaa tapoja poikasilleenkaan. Lisääntymistä ei kuitenkaan haluta estää, koska Ceylonin elefanttikanta on hyvin pieni - en tiedä, onko tilanpuutteen ja elefanttikannan kasvattamisen väliseen ristiriiraan ajateltu jotain ratkaisua. Ihmisiä Pinnawelassa on aina meidän aikana ollut paljon, mutta ihmisten rajoitetun liikkumisen vuoksi en ole itse kokenut ihmisten häiritsevän elefantteja. Eli ongelmia varmasti on, mutta toivon, että ne ajan kanssa vähenevät entisestään ja hyviä puolia on kuitenkin ollut mielestäni aina niin paljon, että olen toivonut toiminnan jatkuvan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon kommentistasi! Oli todella mukava kuulla toisen Pinnawelassa käyneen mielipide ja selvennystä asioihin :) Nyt on vähän parempi mieli, kun sinullekin on jäänyt paikasta positiiviset fiilikset. Asioillahan on yleensä aina kaksi puolta.

      Poista
  5. Voi, norsut ovat erityisen lähellä sydäntäni ja katson telkasta kaikki norsudogumentitkin. En pidä siitä että norsuja pidetään vankeudessa, mutta joskus se lienee niille hyväksi kunhan olosuhteet ovat hyvät (?) Itse asiassa olen joskus ratsastanut Thaimaassa norsulla...en tiennyt senkin olevan vahingollista...uskallanko katsoa edes tuota linkkiä? Se norsu jolla ratsastimme, oli lempeän oloinen ja vaikutti pitävän thaipojasta, joka ohjasi sitä. Ehkä se oli kuvitelmaa, tiedä sitten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos haluat säilyttää illuusiosi norsuratsastuksesta, ei ehkä kannata katsoa linkkiä. Jos taas haluat tietää totuuden norsujen koulutuksesta, sitten linkin lukeminen lienee paikallaan. En tiedä onko Thaimaahan vielä rantautuneet norsujen positiiviset koulutusmenetelmät, vahvasti epäilen.

      Poista
  6. Kiitos mielenkiintoisesta teksistä!
    (vauvaelefantin pulloruokinta.... En kestä!)

    VastaaPoista
  7. Apua mitä kuvia. Täällä myös yksi iänikuinen norsufani, en kestä katsoa noita kuvia, kun ne on niin suloisia. Sen takia en viitsi edes tuota linkkiä vilkaista. Mutta jos joskus saisin tilaisuuden nähdä näitä eläimiä "luonnossa" niin selvittäisin kyllä taustat etukäteen. Hyvä, että kirjoitit tärkeästä asiasta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Norsut on kyllä niin symppiksiä :) Ootas vaan, kun pääsen muutaman kuukauden päästä Etelä-Afrikkaan, niin sitten tulee ihan oikeasti luonnossa vapaana elävistä elefanteista kuvia.

      Poista
  8. Ihanalta näyttää tuo uintihetki! Kiitos kun vinkkasit tästä :)

    VastaaPoista

Kysyä saa ja kommentit on toivottuja :)