Uruguayn pääkaupunki Montevideo

 

Tapaninpäivän aamuna hyppäsimme bussiin Colonia del Sacramentossa ja huristelimme muutaman tunnin ajan kohti Montevideota. Uruguayn maaseutu tuolla välillä oli kaunista, muttei mitenkään erikoista. Montevideon bussiasemalla kaikki se Coloniassa vallinnut seesteisyys oli tipotiessään. Uruguayn reilusta kolmesta miljoonasta asukkaasta 1,5 miljoonaa asuu Montevideossa. Busseilla liikkuminen on hyvin suosittua ja tuolla pitkän matkan bussien asemalla oli melkoinen kuhina. Otimme taksin ja suuntasimme hotellille.


Olimme varanneet huoneen vanhan kaupungin laidalla, meren rannassa sijaitsevasta Axsur Design Hotellista. Taksikuskilla oli pieniä vaikeuksia paikallistaa hotellia ja loppujen lopuksi se taisi olla Tomi, joka hotellin huomasi ajaessamme sen ohitse. Huoneemme osoittautui oikein kivaksi ja meillä oli merinäköala. Omaa rantaa hotellilla ei ollut, vaan välissä kulki autotie. Ranta ei myöskään ollut tässä kohtaa uimakelpoinen, mutta emme me rantalomalle tulleetkaan. Pari päivää saimme siellä kuitenkin kulumaan.

Kävimme tutustumassa Montevideon vanhaan kaupunkiin. Kävelykatu alkoi heti korttelin päästä. Vanhakaupunki ei ollut kovin ihmeellinen, mutta ihan mukava kuitenkin. Colonian jälkeen oli ehkä vaikea pistää paremmaksi. Vanhojen rakennusten tai idyllin katukuvan sijaan kuvasinkin katutaidetta.

Sataman lähettyvillä talojen välistä pilkotti risteilijä ja tuolla olikin pieni, selvästi risteilymatkustajille suunnattu kauppojen ja ravintoloiden keskittymä. Sieltä löytyi suuri halli, joka oli täynnä erilaisia ravintoloita ilman seiniä. Ihan mukava paikka, mutta hintataso oli melko kova. Uruguayn sanotaan olevan Etelä-Amerikan länsimaalaistunein maa ja se näkyy myös hinnoissa.

Tässä on kunnon grilli. Kebab-vartaat kalvetkaa (hitto mikä sana...)!

Vanhasta kaupungista löysimme kivan pikku puiston. Siellä oli meneillään pienimuotoiset antiikkimarkkinat. Mitään ostettavaa ei (onneksi) löytynyt.

Kävelimme ostoskatua pitkin välillä kaupoissa piipahdellen ja päädyimme itsenäisyyden aukiolle.

Siihen loppuikin sitten vanha kaupunki ja alkoi uudempi puoli, joka oli selvästi enemmän paikallisten aluetta. Uruguayn kerrotaan olevan Etelä-Amerikan turvallisin maa ja siltä se tuntuikin. Kävelimme jonkin matkaa eteenpäin, mutta mitään kerrostaloja ja kauppoja mielenkiintoisempaa ei tullut vastaan.

Ympäri kaupunkia liikkui "kierrätyskärryjä", jotka oli valjastettu todellisella hevosvoimalla. Kärryjen kuljettajat saavat kaupungilta pientä palkkaa keräämällä roskiksista kaikkea kierrätykseen kelpaavaa. Näillä hevosilla on rankka duuni kiertää varmasti pitkää päivää pitkin asfaltoituja katuja.

Montevideosta löytyy myös ihan kivan oloinen ranta. Se sijaitsee Pocitosin kaupunginosassa. Sinne pääsi kätevästi bussilla. Sää ei ollut helteinen, joten uiminen ei kiinnostanut. Lämmintä oli vain reilut 20 astetta ja ranta olikin melkein tyhjä.

Meidän hotellimme lähettyvillä ei rantaa tosiaan ollu, siellä kulki vain rantabulevardi. Se jatkuukin rantaa pitkin kilometrien mittaisena ja on suosittu kuntoilupaikka.

Montevideo oli mukava, muttei sen enempää. Se on yksi niistä lukuisista kaupungeista, joissa on ihan mukava käydä, mutta hyvin olisi pärjännyt ilmankin tuota visiittiä. Ennen matkaa yritimme katsoa majoitusta myös Etelä-Amerikan Monacoksi kutsutusta Punta del Estestä. Se osoittautui kuitenkin joulun ja uuden vuoden aikaan hyvin täyteen buukatuksi ja kalliiksi, joten jätimme sen väliin. Mikäli Uruguay kiinnostaa ja kaipaat ranta- ja jetsetelämää, Punta del Este on oikea paikka sinulle. Jos olet budjettimatkalla, kannattaa suunnata jonnekin muualle.

Tälläinen oli meidän muutaman yön piipahdus Uruguayhin. Sieltä jatkoimme matkaa Rioon juhlimaan uutta vuotta. Siitä kertominen saa kuitenkin odottaa, koska seuraavaksi ajattelin paljastaa teille meidän kesälomakohteen. Se loma alkaa nimittäin pikemmin kuin uskottekaan :D