Sisällön tarjoaa Blogger.

Uneton Seattlessa

Näkymä Columbia Towerista
 
Voiko enää kliseisempää otsikkoa ollakaan. Mutta kun se on totta. Illalla kymmenen jälkeen olin vielä päivittämässä Facebookiin, että tänä yönä ei ainakaan olla unettomia Seattlessa. Väsytti meinaan sen verran reippaasti. Onneksi sen päivityksen kanssa oli joku ongelma, eikä se mennyt läpi. Ei olisi nimittäin pitänyt lainkaan paikkaansa. Uni tuli kyllä pian, mutta vain reiluksi kolmeksi tunniksi. Tätä kirjoittaessa kello Suomessa näyttää yhtä iltapäivällä ja täällä on kello kolme yöllä. Eilen illalla otin Melatorest -tabletin ennen nukkumaan menoa, mutta minulle tuli jotenkin huono olo sen jälkeen. Ei siis tehnyt mieli ottaa sellaista uudelleen. Liekö sen avulla olisi unta riittänyt pidempään.

Sanomattakin on selvää, että Tomi on ihan täydessä unessa tuossa vieressä. En tiedä onko kellään muulla yhtä hyvät unenlahjat kuin Tomilla. En kuitenkaan jaksa stressata nukkumisesta. Tässä on pari viikkoa aikaa päästä paikalliseen rytmiin. No worries. Sitä paitsi, mikäs tässä on blogia päivittäessä. Voin jo etukäteen kertoa, että seuraavan viikon aikana tänne tuskin päivityksiä tulee. Tänään iltapäivällä hypätään risteilijän kyytiin Vancouverista ja laivalla tuskin on taaskaan muuta nettiä kuin sikakallis ja hidas satelliitin kautta toimiva yhteys. 

Eilisestä on edelleen jalat aivan rikki. Käveltiin ympäri Seattlea koko päivän. Ihan yhtä lämpimistä keleistä ei päästy nauttimaan kuin mistä Suomessa tällä hetkellä nautitaan, mutta onneksi loppupäivästä aurinkokin paistoi. Seattlesta teen oman postauksen joskus matkan jälkeen, kun saan käytyä kaikki kuvat läpi.

Pike Place Marketilla Seattlessa on aina porukkaa.

Reilun neljän tunnin kuluttua lähtee meidän bussi kohti Kanadaa. Vancouverin satamassa meitä odottaa Holland-America yhtiön risteilijä Ms Oosterdam. Tuo on selvästi pienempi alus kuin ne millä olemme Karibialla seilanneet, mutta halusimme parvekehytin ja sellainen löytyi tältä laivalta edullisimmin. Hieman huolestuimme, kun luimme varauksemme jälkeen, että tämä yhtiö vetää puoleensa hieman iäkkäämpiä laivamatkustajia... Noo, me ollaan ennenkin tultu jenkkivanhusten kanssa ihan hyvin toimeen :D Eikä nämä todellakaan mitään biletysristeilyjä ole muutenkaan.

Tälläinen risteilyreitti meillä on edessä:


Eilen intoiltiin, kun Seattlessa oli kirkas sää ja näimme kaukaisuudessa häämöttävän 4392 metrin korkuisen Mount Rainierin lumisen huipun. Jotenkin voisin kuvitella, että parin viikon kuluttua ei yksi lumihuippuinen vuori saa enää aikaan mitään ihmeellistä reaktiota. Tulemme varmasti näkemään niitä Alaskassa enemmän kuin tarpeeksi :) 

Pitäkäähän peukkuja, että säät suosii ja että nähtäisiin valaita (ihan miekkavalaatkin riitäisi mulle)! Mä niiiin odotan upeita maisemia, rentoutumista ja hyvää ruokaa.


 

Me ollaan häämatkalla!

Terveisiä Seattlesta! Me oltiin eilen pienissä häissä - nimittäin omissamme :) Avioliittomme alkoi lupaavasti, koska maistraatin listoilta ei löytynyt varattua aikaa. Meille kuitenkin vakuutettiin, että pääsemme tästä huolimatta naimisiin ja jo noin vartin kuluttua tästä astelimme ulos onnellisena avioparina.


 Paikalla oli vain meidän molempien vanhemmat ja Tomin sisko. Kävimme juomassa kakkukahvit ja sitten me suuntasimmekin lentokentälle. Takana on kaksi pitkää lentoa ja todiste siitä, että JFK:llä New Yorkissakin selviää koneen vaihdosta todella rivakasti. 11 minuuttia maahantulotarkastus ja tulli + 15 minuttia turvatarkastus takaisin airsidelle. Ilman express passiakin olisimme selvinneet koneen vaihdosta tunnissa, kun ei tarvinnut vaihtaa terminaalia. Harmi vain, että lentomme Seattleen olikin sitten pari tuntia myöhässä. Meillä olisi siis ollut aikaa jonotella vaikka kuinka kauan.

Mutta mihin me sitten ollaan oikeasti menossa? Täällä on nyt pe-la yö. Huomisen päivän (lauantain) vietämme Seattlessa. Viimeksi oltiin täällä syksyllä, joten ei tämä se varsinainen häämatkakohteemme ole. Sunnuntaina jatketaan bussilla Vancouveriin ja siellä hypätäänkin sitten jälleen viikoksi risteilijän kyytiin!

Me mennään Alaskan risteilylle!!!

Risteily alkaa Vancouverista ja päättyy Alaskaan Sewardiin. Siihen ei meidän matka kuitenkaan pääty, vaan jatkamme vielä viikon Alaskaan tutustumista vuokra-auton avulla. Luvassa on siis paaaljon juttua Alaskasta. Varautukaa kuviin lumihuippuisista vuorista, vuonoista, jäätiköistä, kotkista ja toivon mukaan myös karhuista ja hirvistä sekä muista eläimistä.

Alaska täältä tullaan!

Uruguayn pääkaupunki Montevideo

 

Tapaninpäivän aamuna hyppäsimme bussiin Colonia del Sacramentossa ja huristelimme muutaman tunnin ajan kohti Montevideota. Uruguayn maaseutu tuolla välillä oli kaunista, muttei mitenkään erikoista. Montevideon bussiasemalla kaikki se Coloniassa vallinnut seesteisyys oli tipotiessään. Uruguayn reilusta kolmesta miljoonasta asukkaasta 1,5 miljoonaa asuu Montevideossa. Busseilla liikkuminen on hyvin suosittua ja tuolla pitkän matkan bussien asemalla oli melkoinen kuhina. Otimme taksin ja suuntasimme hotellille.

Colonia del Sacramento Uruguayssa - kaunis historiallinen kaupunki

Jos mielikuvat Brasiliasta ja Argentiinasta eivät välttämättä vastanneet totuutta, niin Uruguaysta niitä mielikuvia ei edes ollut. Sinne kuitenkin suuntasimme joulupäivänä vuonna 2012. Uruguayhin pääsee Buenos Airesista kätevästi lautalla. Vaihtoehtoiset satamakaupungit ovat pääkaupunki Montevideo ja pikkukaupunki Colonia del Sacramento. Hetken pohdinnan jälkeen päätimme aloittaa Uruguayn valloittamisen jälkimmäisestä. Kaupunki on yksi Uruguayn vanhimmista ja sen historiallinen vanhakaupunki on UNESCO:n maailmanperintökohteiden listalla. Siellä käytyämme, ei tarvitse enää miettiä miksi.


Buenos Airesin eläintarha

Paikka: Buenos Aires, Argentiina
Aika: joulukuu 2012
Fiilis: eläimellinen

Jos jollekin ei nyt vielä ole käynyt selväksi, niin me ollaan Eläinrakkaita isolla eellä. Matkoilla ei ole oikein mitään parempaa kuin nähdä villieläimiä niiden omassa ympäristössään. Kaupunkilomilla tätä mahdollisuutta harvemmin on ellei puistojen oravia lasketa mukaan (yhtään oravia väheksymättä, ne on ihania!). Olin lukenut, että Buenos Airesissa olisi kuitenkin loistava mahdollisuus tehdä tuttavuutta vaikka millaisten eläinten kanssa. Suuntasimme siis eräänä päivänä kaupungin eläintarhaan. Se sijaitsi kätevästi aivan hotellimme lähettyvillä Palermossa.

Olimme kuulleet, että eläintarhassa vipeltäisi eläimiä myös vapaana ja mitä erilaisimpia eläimiä pääsisi ruokkimaan. Etukäteistiedot pitivät paikkansa. Ostimme sisäänkäynnin lähellä olevasta kojusta pienen sangollisen eläimille tarkoitettuja pellettejä ja lähdimme tutustumaan uusiin ahneisiin ystäviimme.


Nämä jäniksen ja peuran risteytykseltä vaikuttavat otukset ovat maroja, tarkemmin sanottuna patagonian maroja. Suomeksi laji tunnetaan nimellä pampajänis. Taas kerran yksi lajisuomennos, jossa ei ole mitään ideaa. Mitä vikaa oli mara -nimessä? Marat ovat jyrsijöitä, hyvin kookkaita sellaisia ja ne ovat lähempänä marsua kuin jänistä.
Vauvamara

Marat olivat hieman säikkyjä, mutta sain ne kyllä ihan hyvin houkuteltua ruoka-apajille. Näitä pomppi eläintarhassa ihan joka paikassa melkein kyllästymiseen asti.




Tähän väliin tietokilpailukysymys. Mikä eläin on kuvassa kylpemässä? Oikea vastaus löytyy postauksen lopusta. Mainetta ja kunniaa luvassa sinulle, joka tämän tiedät :)



Marat eivät olleet eläintarhan ainoita ahnepossueläimiä. Nutriat eli rämemajavat olisivat kiivenneet vaikka syliin asti.



Buenos Airesin eläintarha on vanha. Se on perustettu 1800-luvun lopulla ja tämä näkyy siellä edelleen rakennuksissa ja osittain myös eläinten tiloissa. Eläintarhassa oli sen avajaisvuonna 650 eläintä, joilla oli pienet tilat. Ihmisille oli suuret virkistysalueet. Tämä oli yleistä eläintarhoissa tuohon aikaan. Nykypäivänä tilanne on onneksi muuttunut ja eläintarhoissa on pyritty järjestämään suuremmat tilat eläimille ja niiden lajinomaisten käyttäytymistarpeiden tyydyttämisestä yritetään huolehtia. Samalla eläintarhat pyrkivät myös tekemään töitä lajien säilyttämisen eteen.

Valitettavasti jonkin verran jäänteitä tuosta vanhasta, eläimistä piittaamattomasta eläintarhakulttuurista on   edelleen nähtävissä Buenos Airesissa. Monilla eläimillä oli ikävä kyllä heikot olot. Ymmärrän, että historiallisen eläintarhan rakennukset halutaan säilyttää, mutta sitä ei saisi tehdä eläinten hyvinvoinnin kustannuksella.

Lintutalo

Eläintarha oli todellakin keskellä kaupunkia ja heti sen aitojen takana oli asuintaloja. Olisi se melkoista katsella päivittäin parvekkeeltaan norsua, kameleita ja muita eläimiä, jotka olivat sijoitettuna tuohon kohtaan. 


 Yksi mieleenpainuneimmista eläimistä oli tämä hellyyttävästi ihmisiä katsova apina.


Se oli ottanut päivittäiseksi huvikseen "kätellä" hännällään eläintarhan vierailijoita. En tiedä toivoiko se jonkun antavan sille jotain vai mitkä sen motiivit oli, mutta se oli äärimmäisen suloinen ja olisin halunnut kaapata sen mukaani. Sen häkki oli surkean pieni. Meidänkin piti ojentaa sille käsi ja voi vitsit miten jännältä tuollainen apinan hännän pää tuntuu, kun se koukistaa sen "kättelyyn". Vasta jälkikäteen tuli mieleen, että tuo ollut varmastikaan ollenkaan fiksua. Ihmiset saattavat tajuamattaan levittää tauteja apinoihin tuolla tavalla.


Apinarintamalla oli lisää surkeutta. Niillä oli mielestäni kaikkein huonoimmat tilat suhteutettuna siihen millaisia aktiviteetteja ne tarvitsisivat ja se näkyi myös niiden käytöksessä. Simpanssi esimerkiksi söi omaa ulostettaan. Nämä paviaanit olivat mielettömän upeita, mutta ei niiden aitaus vaikuttanut kovin virikkeelliseltä. Tämä yksilö kiertelikin aitausta melko turhautuneen oloisena.


Nämä olivat kyllä ihan mielettömän näköisiä eläimiä. Tietäisikö joku mikä paviaani(?) on kyseessä? 


Ei kaikilla eläimillä huonot olot olleet, mutta liikaa tähän(kin) eläintarhaan oli haalittu tilaan nähden eläimiä.










Ja sitten se kuva arvoitus. Mikä eläin tämä olikaan?


No sehän oli maailman suurin jyrsijä eli capybara! Hieman kärttyisän näköinen kaveri tämä yksilö ;)



Capybarat elävät Etelä-Amerikassa suurissa laumoissa ja asustelevat vesistöjen lähellä. Niinpä ne tuollakin tykkäsivät lillutella vedessä. Kaikkea sitä oppiikin.


Capybarojen aitauksen luona olikin kyltti, ettei niitä saanut ruokkia tai silittää, koska ne purevat. Ilmeisesti nämä marsun jättimäiset sukulaiset voivat kuitenkin olla kunnolla kesytettyinä olla ihan kelpo lemmikkejä. Katso tämä linkki ja ylläty. Ainakin ne osaavat ottaa rennosti.



Tosin niin siellä oli muutamat muutkin eläimet katollaan ;)

Buenos Aires - Etelä-Amerikan paras suurkaupunki



FAKTAT
Paikka: Buenos Aires, Argentiina
Aika: 18.-25.12.2012


En oikein tiennyt mitä odottaa Buenos Airesilta, mutta tärkeintä on kai lopputulos. Ihastuin siihen todella paljon! En todellakaan ihastu kaikkiin kaupunkeihin. Olen maalaistyttö ja suurkaupungin vilinä alkaa helposti ahdistaa. Buenos Aires oli kuitenkin kaiken kaikkiaan valloittava. Sitä kutsutaan usein Etelä-Amerikan Pariisiksi. Olen tästä kyllä eri mieltä. Buenos Airesissa ei ole pahemmin tunnettuja nähtävyyksiä, toisin kuin Pariisissa. Tunnelmaa ja rentoa letkeyttä sen sijaan sieltä löytyy sitäkin enemmän.

Vietimme 1,5 vuotta sitten Buenos Airesissa viikon joulun aikaan. Jouluna matkustamisessa on omat plussat ja miinukset. Se on matkustamisen sesonkiaikaa, joten lennot ja majoitukset ovat kalliita. Lomien kannalta joulu on kätevä, koska usein silloin saa pidemmän loman vähemmillä lomapäivien käyttämisillä kuin normaalisti. Ehkä tilannetta voi siis pitää plus-miinus-nollana? Meitä huolestutti eniten se miten joulu vaikuttaa kauppojen, ravintoloiden ja nähtävyyksien ym. aukioloaikoihin. Lopputulos oli onneksi se, ettei juuri mitenkään.

Brasiliasta Paraguayn kautta Argentiinaan

Buenos Aires
Kirjoittelin ennen Peru - Karibia matkaamme meidän reilun vuoden takaisesta Etelä-Amerikan kierroksesta. Se jäi pahasti kesken ja nyt on aika palata siihen. Aiemmat tuon matkan jutut tässä aikajärjestyksessä:

Foz do Iguazu
Iguassun putoukset, Brasilia
Iguassun putoukset, Argentiina
Piipahdus Paraguayhin
Brasilialainen lintupuisto

Jos et vielä ole lukenut postauksia Iguassun putouksilta, niin suosittelen katsomaan ainakin kuvat läpi. Tuo paikka on nimittäin upein mitä maapallolta löytyy.

Ennen matkaamme  minulla oli hävettävän huono käsitys siitä millaista Brasiliassa ja Argentiinassa on. Kuulopuheiden mukaanhan koko Etelä-Amerikka on vaarallinen. Ja köyhä. Puolet asukkaista käyttää huumeita ja asuu slummeissa, joita myös faveloiksi kutsutaan. Kuka sinne siis edes haluaisi matkustaa?!

Ennen matkan varaamista ja viimeistään matkan varattuamme, tutustun kohteeseen tarkemmin lähinnä googlettelemalla. Tapanani on ollut lukea myös ulkoministeriön matkustustiedote kohdemaasta. Niitä kun lukee, tekee mieli varata vaikka Tukholman risteily tai oikeastaan vielä parempi olisi pysyä kokonaan kotona. Etelä-Amerikka kokonaisuudessaan vaikuttaa yhtä turvalliselta kuin suoraan tornadon silmään käveleminen.

Suomen suurin Coca-Cola kokoelma?

Voisi kai sanoa, ettemme ole hillittömän matkustusinnostuksen suhteen aivan tavallinen pariskunta, mutta meillä ei myöskään ole ihan tavallinen koti. Sieltä nimittäin löytyy yksi Suomen suurimmista ellei suurin yksityisomistuksessa oleva Coca-Cola kokoelma. Nyt haluaisimme selvittää onko se suurin? 



Vierailija bloggaaja Sauli esittäytyy

Sauli tässä moi!