Jos luit
edellisen postauksen, tiedätkin jo, ettei rakkautemme Star Clippersin purjelaivaa kohtaan roihahtanut täyteen liekkiinsä aivan ensiaskelmilla laivan kannella. Se vaati vuorokauden herättelyä, mutta kun liekki oli päässyt täyteen mittaansa, se paloikin voimakkaana koko loppuristeilyn. Meillä oli aivan valtavan hauska viikon risteily ja voisimme lähteä koska tahansa uudelleen risteilemään Star Clippersin millä tahansa kolmesta purjelaivasta. Tämä risteilymuoto on erilainen. Se on intiimimpi ja ekslusiivisempi. Siitä puuttuu turha hienostelu, mutta matkustajia hemmotellaan kuitenkin palveluilla mukavasti. Parasta on pieni määrä matkustajia ja erikoiset kohteet.
Indonesia kohteena ei herättänyt meissä etukäteen mitään äärimmäistä kiinnostusta, vaan ehkä enemmän odotusta sellaisesta mukavasta Aasian rantalomailusta. Siksi pääsimmekin parissa satamassa yllättymään todella positiivisesti. Indonesia on uusi risteilykohde Star Clippersille, eikä siellä käy monia muitakaan kansainvälisiä risteilijöitä. Satamat ovat niin pieniä, ettei niihin ole suurilla risteilyaluksilla mitään asiaa. Balin lähtö- ja päätesatamaa lukuunottamatta yhteenkään kohteeseen ei päässyt suoraan Star Clipperillä, vaan kaikkiin kohteisiin siirryttiin laivan pelastusveneillä eli tendereillä. Jotain "satamien" koosta kertoo se, että monessa kohteessa oli "wet landing" eli laskeuduimme pelastusveneestä suoraan varpaisillaan rantaveteen. Eräässä kohteessa emme ainoastaan me turistit olleet kuvaamassa paikallisten elämää, vaan kyseessä oli niin pieni ja harvinainen matkustuskohde, että myös paikalliset olivat tulleet kuvaamaan meitä. Jos tälläiset eivät ole erityisiä risteilykokemuksia, en tiedä mitkä sitten olisivat.

Star Clipper = laiva, jolla olimme
Star Clippers = varustamo, jonka muut laivat ovat Star Flyer ja Royal Clipper
Star Clippersillä risteilyohjelma on erilaista
Ensimmäisen kokonaisen päivän aikana tuntui, että aikaa on laivalla vaikka kuinka paljon, koska oli meripäivä. Kun se oli ohitse aikaa tuntuikin olevan yhtäkkiä liian vähän. Aika ei todellakaan käynyt pitkäksi. Viikko kului risteillessä todella nopeasti. Olisimme mielellämme risteilleet Star Clipperillä pidempäänkin. Kymmenen päivää olisi voinut olla aika ihanteellinen risteilyn pituus, mutta viikko tuntuu olevan tavallinen kesto lähes jokaisella varustamolla. Indonesiassa tosin olisi helppo pidentää risteilyä kahden viikon pituiseksi, koska Star Clipper risteilee vuorotellen itäistä ja läntistä reittiä. Pari viikkoa olisi kulunut tuolla siivillä. Tai siis purjeilla.
Star Clipperillä ei ole teatteria. Siellä ei ole vesiliukumäkiä, eikä surffisimulaattoreita. Silti laivalla on paljon ohjelmaa. Muutamakymmenpäinen henkilökunta saa järjestettyä jos jonkinlaisia esityksiä. Emme voi sanoa, että ne olisivat olleet parhaita ikinä, mutta kaikilla oli hauskaa ja se on aina pääasia. Iltaisin keräännyimme kannelle baariin, erilaisia esityksiä katselemaan ja tanssimaan. Aamuisin ja päivällä oli mahdollista osallistua ohjattuun jumppaan, kuunnella meriaiheisia luentoja, osallistua elämäntapavalmennukseen tai esimerkiksi kiivetä mastoon, kuten me teimme. Aikaa ei ollut kaikkeen, koska joka päivä ensimmäistä päivää lukuunottamatta piti myös käydä tutustumassa johonkin uuteen kohteeseen.
Kuten muiltakin varustamoilta, myös Star Clippersiltä pystyi ostamaan retkiä kohteisiin. Osassa paikoista retket saattoivat alkaa jo ennen varsinaista maihin nousua ja retkelle lähtijät jätettiin eri paikkaan. Pienellä risteilijällä kaikki tuntui olevan mahdollista. Me emme osallistuneet varustamon järjestämille retkille, mutta suurin osa matkustajista tuntui olevan niihin tyytyväisiä ja osallistui viikon aikana useammallekin retkelle.
Vain yksi ruokasali ja vapaa pukeutuminen
Star Clipperillä oli aivan valtavan hyvät ruoat. Kaikki mitä tarjoilijat eteemme kantoivat tai mitä itse kiikutimme lautasilla buffetista, oli todella hyvää. Jälkiruokia lukuunottamatta. Ne eivät olleet meidän makuumme, eikä oikein kukaan muukaan tuntunut pitävän niistä. Mutta ruoat - ne olivat ihan kympin arvoisia. Aamupala oli runsas ja se tarjoiltiin päivittäin hieman vaihtuvassa buffet -muodossa. Sen lisäksi saattoi tilata munakkaan ja luonnollisesti kahvi ja tee tarjoiltiin pöytiin. Myös lounas oli buffet ja se oli joka päivä eri maan teemalla. Viikon aikana nautimme niin italialaista, kiinalaista kuin monen muunkin maalaista lounasta. Ennen illallista oli vielä välipala, joka katettiin kannelle ja siihen sisältyi aina hedelmiä, jotain pientä lämmintä, täytettyjä leipiä sekä valikoima herkkuja. Tähän väliin voitaneen todeta, että ne 1,5 kiloa, jotka laihdutin ennen matkaa, olivat mystisesti palanneet, kun kävin kotona loman päätteeksi vaa'alla.
Illallismenu vaihtui joka ilta ja oli 3-5 ruokalajin illallinen riippuen siitä kuinka monta alkupalaa halusi syödä. Toki kukaan ei varmasti olisi kieltänyt ottamasta myös kahta pääruokaa, mutta annokset olivat suhteellisen isoja, joten jaksaminen olisi tullut nopeasti vastaan. Illallinen alkoi joka päivä puoli kahdeksalta ja kesti kymmeneen. Mitään sen tarkempaa aikaa tai kattausta ei kuitenkaan ollut, kaikki tulivat tuon aikavälin puitteissa silloin kuin halusivat. Illallinen oli myös sosiaalinen tapahtuma ja puhuimmekin viikon aikana englantia kenties enemmän kuin koko alkuvuoden aikana. Meidät sijoitettiin heti ensimmäisenä iltana meidän kanssa saman ikäisen englantilaisen pariskunnan kanssa samaan pöytään ja vietimmekin heidän kanssaan aikaa lähes joka ilta joko illallisella tai sen jälkeen.
Kahden hengen pöytiä oli vain kourallinen ja jos sellaisen halusi, piti paikalle saapua joko hyvin aikaisin tai hyvin myöhään. Meistä oli kuitenkin mukava tutustua uusiin ihmisiin ja söimme yhtä iltaa lukuunottamatta muiden matkustajien kanssa 4-8 hengen pöydissä. Tämä toki vaatii kohtalaista kielitaitoa ja voisi olla hieman hankalaa, jos englanti ei taipuisi. Siinä tapauksessa henkilökunta voisi varmasti järjestää jokaiselle illalle kahden hengen pöydän pyydettäessä. Muutamat pariskunnat näyttivätkin syövän joka ilta kahden kesken.
Aamuisin ja päivisin pukeutumiskoodia ei ole, vaan jokainen matkustaja syö juuri niissä vaatteissa, missä haluaa. On kuitenkin suotavaa kietaista päälleen hieman enemmän rihman kiertämää kuin pikku bikinit. Illalliselle miesten on toivottavaa laittaa pitkät housut ja hihallinen paita. Siihen ohjeistus pukeutumisen suhteen loppuukin. Osa matkustajista veti illalliselle hieman parempaa seppälää, osa pukeutui lähes arkisesti. Suurin osa naisista oli pukeutunut mekkoon tai hameeseen. Pikkutakkeja näkyi miehillä ainoastaan kapteenin illallisella toiseksi viimeisenä risteilyiltana, mutta silloinkin vain muutamalla. Samana iltana myös moni nainen veti ylleen hienoimman mukaansa ottamansa mekon. Pukeutumisesta ei kuitenkaan tarvitse missään tapauksessa stressata Star Clippersillä, vaan sen suhteen voi toimia aivan kuten itse parhaaksi näkee.
Star Clippersiä ei voi suositella jokaiselle
Ihan jokaiselle Star Clippersin risteily ei sovi. Laivan keinumisesta tuli edellisen postauksen kommentteihin useampia kyselyitä ja kyllä purjelaiva, vaikka iso onkin, keinuu enemmän kuin iso risteilijä. Meidän reitillä laiva keinui kahtena päivänä, mutta en tullut merisairaaksi, vaikka Alaskan risteilyllä jouduin turvautumaan pahoinvointilääkkeisiin. Keinumiseen on kuitenkin varauduttava, eikä risteily Star Clippersillä ole ehkä kaikkein paras valinta, jos tulee todella helposti merisairaaksi.
Jos kaipaat iltaisin upeita esityksiä tai paljon vaihtoehtoja ravintoloiden suhteen, kannattaa suunnata katseet suurten risteilijöiden suuntaan. Star Clippersillä loistaa poissaolollaan myös esimerkiksi huonepalvelu, jolla ruokaa voisi tilata hyttiin. Jos siis ajatuksena on nautiskella risteilyllä illallista, shampanjaa ja mansikoita omalla parvekkeella, kannattaa valita jokin toinen varustamo, ihan jo sen parvekkeen vuoksi, niitä ei Star Clippersillä ole. Purjelaivan hohto piilee aivan muualla.
Star Clipper ei myöskään ole esteetön, eikä sitä voi suositella liikuntarajoitteisille. Laivassa on paljon portaita ja korkeita kynnyksiä, eikä ainoatakaan hissiä matkustajille. Laiva on täysi mahdottomuus pyörätuolin kanssa siinä missä isot risteilyalukset taas ovat todella helppoja ja hyviä matkustusmuotoja liikuntaesteisille, kuten
Palmuaseman Sanna on aiheesta usein kirjoittanut.
Samalla risteilyllä meidän kanssamme tosin oli yli 80-vuotias pariskunta, jonka liikkuminen ei ollut kovin hyvää. He tiesivät, ettei laiva olisi heille helpoin mahdollinen, mutta siitä huolimatta he olivat halunneet palata juurikin Star Clippersin risteilylle sen tunnelman vuoksi. He eivät poistuneet laivasta kuin yhdelle kohdesaarelle, mutta nauttivat risteilystä ja maisemista muuten täysillä.
Lähes puolet palaavia matkustajia
Tällä risteilyllä, jolla me olimme, noin puolet matkustajista oli ollut jo aiemminkin Star Clippersillä. En ole kuullut muiden risteilyvarustamojen vastaavia lukuja, mutta uskon tämän olevan todella korkea prosentti. Etenkin kun tällä risteilyllä oli reilusta sadasta matkustajasta parisenkymmentä pressivieraita (me mukaan lukien), jotka olivat kaikki ensimmäistä kertaa Star Clippersillä. Korkea paluuprosentti kertoo suuresta asiakastyytyväisyydestä, eikä sitä tarvitse ihmetellä. Star Clippersin henkilökunta on asiansa osaavaa ja palvelu hyvää. Asiakkaiden odotukset ylitettiin mm. rannalla järjestettävillä maksuttomilla aktiviteeteilla ja grillilounaalla. Nämä ovat asioita, joita isot varustamot eivät voi tarjota asiakkailleen. Niistä lisää ja tarkemmin luvassa tulevissa postauksissa. Tässä vaiheessa me voimme kuitenkin erittäin hyvillä mielillä suositella Star Clippersiä purjelaivalla risteilyistä kiinnostuneille. Konsepti on tietääksemme uniikki ja kokemisen arvoinen.
Suomesta käsin helpoin tapa buukata itsensä Star Clippersin risteilylle on tehdä se
Risteilykeskuksen kautta. Valittavana on Star Clippersin kohteita niin Euroopassa kuin Karibiallakin ja voi purjealuksen kyytiin lähteä ylittämään myös Atlantin tai kulkea Panaman kanavan läpi!